Spring Adventuresta sekasarjan voitto, miesten kilpasarjasta hopeaa

Vuoden ensimmäinen multisport-kisa Spring Adventure sujui tiimin osalta loistavasti. Reijo ja Anu nappasivat sekasarjasta voiton ja JanneH ja Jussi sijoittuivat kivikovassa miesten kilpasarjassa toiseksi. Lämpimässä kevätsäässä Nummi-Pusulan metsissä rymysi kaikkiaan noin 200 seikkailijaa ja puitteet olivat jälleen kerran huippuluokkaa.

Teksti: Janne Hietala

Ennakkoon kisaa pähkiessämme totesimme Jussin kanssa, ettei se sovi kovinkaan hyvin meille. Molempien harjoittelu alkuvuoden aikana oli painottunut vahvasti juoksuun, eikä kilometrejä fillarilla ollut juurikaan kertynyt. Miesten sarjan reitillä kaikki juoksu oli alussa ja sen jälkeen jatkettiin pyöräosuudelle, jonka välissä oli melko pitkä melonta. Kajakissa ei kumpikaan ollut kovinkaan montaa tuntia istunut viime heinäkuun jälkeen, joten varsinaista edgeä muihin tiimeihin ei melonnassa ollut otettavissa.

Kilpailu alkoi jalan suoritettavalla muistisuunnistusprologilla, jossa haettiin kolme rastia siten, että rastilta löytyi karttaotteesta aina seuraavan sijainti. Reilulla päällä ollut ratamestari ei ollut vienyt rasteja mäen päälle vaan ne sijaitsivat suppien pohjilla, joilta tuli kuitenkin ihan mukavasti kiivettävää: syvimmistä kuopista noustiin 7-8 käyrän verran eli 35-40 metriä. Kahdella rastilla emme onnistuneet paikantamaan seuraavan sijaintia, joten ei auttanut muuta, kuin liittyä kärkiletkaan. Siinä maailmanluokan hapenottokyvyn kaverit vetivät sellaista haipakkaa, että prologin jälkeen pohkeet olivat mukavasti hapoilla.

Ny rillataan. Kuva: Liisa Paakkanen

 

Prologista jatkettiin suunnistusosuudelle, joka oli varmasti vaikein, mihin on multisport-kisoissa törmännyt. Alkupään rasteja jouduttin arpomaan jonkun verran, osaa enemmän ja osaa vähemmän. Seitsemänneltä rastilta saakka päästiin kuitenkin Levijoen Samin vetämään letkaan ja sen jälkeen mentiiinkin aika mukavasti. Vauhti oli sopivaa, reitinvalinnat hyviä ja suunnistus sujuvaa. Suunnistusosuuden jälkeen oli trapetsiquest, jonka Jussi suoritti vakuuttavasti sen jälkeen, kun olin itse lentänyt maahan.

Suunnistusosuuden kartta sinnepäin suunnitellulla reitillä

 

Nopean vaihdon ansiosta pääsimme pyöräosuudelle tekemään omaa suoritustamme ilman muita. Suunnistus sujui hyvin ja rastit löytyivät sukkana. Yhdellä välillä merkittyä polkua ei ollut ja jouduimme tunkkaamaan mäen yli, mutta samaa reittiä olivat menneet ilmeisesti muutkin joukkueet. Parissa paikassa näimme takanatulevia joukkueita ja erot näyttivät kasvaneen hieman. Kärjessä meneviä joukkeita ei näkynyt ja erot olivat selviä.

Pyöräilyn kartta reitinvalinnoilla, joista poikettiin useassa kohdassa

 

Melonta alkoi Pusulanjärven pohjoispäästä ja toinen rasti sijaitsi etelään lähtevän joen sillalla. Siellä oli quest, jossa piti hakea peilikuvakarttaan piirretyt kaksi rastia numerojärjestyksessä. Ensimmäinen löytyi helposti, mutta toista haimme jonkin aikaa. Palasimme uudelleen katsomaan karttaa, ja järjestäjä totesi, että rasti on ilmeisesti pudonnut veteen, eikä sitä tarvitse etsiä. Takaatulleet joukkueet saivat saman informaation heti ja pääsivät kantaamme, kun lähdimme melomaan jokea alavirtaan päin.

Kääntöpaikalla selvisi, että edessämme on kolme joukkuetta lyhyin välimatkoin ja ero meihin selvä. Takaa tullut virolainen Heiti Hallikman ja Silver Eensaaren joukkue Sinimustavalkoinen totuus kuittasi meidät jokiosuudella, mutta löysimme melonnan viimeisen rastin nopeammin ja saimme noin 50 metrin kaulan vaihtoon tullessa. Eroa kärkikolmikkoon oli 15 minuuttia. Luvassa oli siis kova taistelu neljännestä sijasta. Kokonaisuudessaan melonta kesti yli kaksi tuntia.

Maalia ennen oli vielä muutama rasti pyörällä. Virolaiset pääsivät edellemme eri reitinvalinnalla, mutta ajoimme heidät nopeasti kiinni. Sen jälkeen ajettiin hetken matkaa rauhassa ilman isompia vetohaluja. Otin suunnistusvastuun ryhmän keulalla ja saimme ennen rastia olleessa jyrkässä ylämäessä hieman eroa, jolloin päätimme iskeä niin paljon kuin lähtee. Yllätykseksemme rastilta lähdettäessä Janne Monosen ja Ari Luusuan Multisport.fi tuli vastaan ja myös Auvisen Mikon kipparoima Auringonlaskun ratsastajat oli vain muutaman minuutin edellämme. Tästä saimme lisää voimaa ja nousimme toiselle sijalle kolme rastia ennen maalia. Muut joukkueet olivat tehneet huonoja reitinvalintoja suoraan metsien läpi, kun me kiersimme aina ajettavia polkuja, joten isot erot oltiin saatu kurottua.

Loput rastit sijaitsivat mäkien päällä ja muilla tiimeillä alkoi olla raskas jalka, kun me taas pystyimme ajamaan mäet ylös hyvällä iskulla. Reitinvalinnat lopussa otettiin varman päälle ja viimeiseltä rastilta ajoimme maaliin isoja teitä pitkin. Virolaiset pääsivät vielä iskuetäisyydelle suoraviivaisella reitinvalinnalla metsän läpi, mutta saimme tiellä eron pidettyä ja ehdimme maaliin toisina noin vartin erolla Team Neon Sportin Mäkelän veljeksiin. Virolaisilta puuttui alkupuolelta yksi leimaus, joten kolmanneksi nousi Multisport.fi.

Kilpailu sujui tuloksellisesti yli odotusten ja suurimpana syynä tähän oli pyöräilyssä hyvät reitinvalinnat ja sujuva suunnistus. Melonnassa teimme perussuorituksen näillä pohjilla, mutta juoksuosuuksilla harjoittelu ei juurikaan näkynyt. Tai ehkä eniten näkyi se, ettei kisavauhtista juoksua ole tehty kovinkaan paljon vaan harjoittelu on tähdännyt lähinnä pitkiin vuorijuoksuihin.

 

Sekasarjassa tiimille tuli vieläkin kirkkaammat mitalit, kun Reijo ja Anu kolasivat sarjan tyylikkäästi. Reitti sekasarjassa oli hieman lyhennetty versio miesten reitistä, tosin osuusjärjestys ja kilpailun luonne sen myötä erilainen.

Reijo ja Anu vaihtavat pyöräilystä melontaan. Kuva: Liisa Paakkanen

Toukokuun tiivis kisatahti saa päätöksensä ensi viikolla, kun matkaamme torstaina Jussin ja Leinon Johannan kanssa Viroon EXTAR 48h:hon. Siellä vastassa on kovia sekajoukkueita niin Suomesta kuin Virostakin.

Kuvia kisasta
Sykemittarin dataa

Kausi käyntiin Victorinox Spring Adventuressa

Multisport cupin avannut Victorinox Spring Adventure seikkailtiin lauantaina Karkkilassa koleassa säässä. Lupus Extremeä edustivat sekasarjassa Reijo ja Anu ja kilpasarjassa JanneH ja Jussi. Kumpikaan joukkue ei pystynyt parhaimpaansa ja sijoitukset jäivät tavoitteista selvästi.

Kilpailun reitti oli suoraviivainen ilman turhaa kikkailua ja vaihtoja oli vähän. Reissu alkoi 1000 metrin juoksulla kentällä ja sitä seuranneella suunnistuksella. Tästä matka jatkui Tour Alhovuoren rinnejuoksun sisältäneellä pitkällä pyöräilyllä, jonka jälkeen melottiin ja lopussa juostiin Karkkilan keskustan tuntumassa. Sekasarjalla melonta jaksottui keskelle pyöräilyä, eli alkupätkä pyörällä oli lyhyempi ja melonnan jälkeen oli pieni lisälenkki. Tarkemmin reitin löytää täältä ja samalla voi seurata muutaman miesjoukkueen, mukaan lukien Jannen ja Jussin, koukeroita, jotka ovat paikoin mielenkiintoista katsottavaa. 
 
Alun suunnistuksessa polut kartassa eivät täysin vastanneet maastoa ja tämä selviää hyvin tracker-seurannasta. Joukkueet juoksivat polkuja, mutta seurannan mukaan edetään ihan muualla. Reijo ja Anu tekivät pienen virheen, Janne ja Jussi pari isompaa. Alhovuoren mäkivetojen jälkeen pyöräosuudelle osui mielenkiintoinen reitinvalintaväli, jossa kartan mukaan oli muutama metsätetsaus valittavana. Osa joukkueista löysi uuden kartassa näkymättömän tien, tiimin molemmat kokoonpanot tunkkasivat rehellisesti puskien läpi.

Seikkailu-urheilijan tie alkaa, kun yleinen tie päättyy

Melonnasta erityisen haastavan teki kylmä keli ja pieni joenpätkä, jossa oli kaatuneita puita ja puskaa. Kaikkea tätä ryhditti vielä navakka tuuli ja märissä vaatteissa koettiin puolin ja toisin elämää suurempia kramppeja. Jopa kisan keskeyttäminen niiden takia hiipi salakavalasti mieleen. Matkaa kuitenkin jatkettiin ja lämmöt alkoivat palailla viimeisellä juoksuosuudella.

Juoksu sujui molemmilta joukkueilta kohtalaisesti, vaikka erityisesti Jannella olikin vaikeuksia saada enää tossua liikkumaan. Jannen ja Jussin kisan pilasivat lopullisesti huono sääntötuntemus, sillä mielessä painoi kuuden tunnin aikaraja, jonka takia jätettiin yksi rasti hakematta. Maalissa oltiin ajassa 5.58, mutta aikaahan olisi ollutkin yhteensä 6,5 tuntia. Väliin jääneestä rastista tuli tunti sakkoa ja sijoitus putosi lukemille ynnä muut. Nopea sääntöjen lukeminen kilpailun jälkeen paljasti lisäksi sen, että myöhästymälläkin sakot olisivat olleet paljon pienempiä kuin rastin väliin jättämällä. Reijo ja Anu ottivat sijan seitsemän etukäteen kovaksi tiedetyssä sekasarjassa.

Miesten sarjassa voiton nappasi koko matkan kovaa edennyt Karsu kokoonpanolla Auvinen & Leppänen. Toiseksi sijoittuivat Mäkelän veljekset nimellä Team Neon Sport ja kolmanneksi Avanti Adventure 2 joukkueella Kainulainen & Kortelainen. Sekasarjan voiton veivät upeasti Ulkoilun maailman Kolehmainen & Leino, toisena olivat Team Turkka ja kolmanneksi tuli ranskalaisvirolainen joukkue Adge Raid Adventure Inov8 kilpailijoinaan Galode & Saue. Onnea voittajille.

Avauskilpailun pettymykset nollataan nopeasti ja mennään jutilamaisesti eteenpäin, sillä Janne, Reijo ja Jussi ovat viivalla jo torstai-iltana Viron Käärikussa EXTAR 48 h -kilpailussa. Siellä

Victorinox Sping Adventuren parhaita paljoa ja muutamia kuvia voi seurailla myös osoitteista:
Multisport.fi
Lupus Extremen Facebook-sivut

Lämmintä ja kylmää Spring Adventuressa

Varmana kevään merkkinä pidetty Spring Adventure avasi vuoden 2011 Multisport Cupin lauantaina Karjaalla. Lupus Extreme oli mukana kahden joukkueen voimin, kun miesten sarjassa kisasivat JanneH ja Jussi Kallioniemi ja sekasarjassa Reijo ja Anu.

Keliolosuhteet kauden avaukselle olivat mitä parhaimmat lämpötilan kivutessa pilvettömältä taivaalta paistaneen auringon siivittämänä yli 15 asteen. Starttihetkellä keli tuntui kuitenkin vielä melko viileältä, joten suurin osa joukkueista lähti kisaan pitkissä trikoissa ja pitkähihaisessa paidassa. Kilpailuun oli ilmoittautunut kaiken kaikkiaan yli 60 joukkuetta, joista kolmisenkymmentä kilpaili miesten sarjassa.

Kilpailu käynnistyi Karjaan keskustassa juostulla muistisuunnistuksella. Keskelle vehreää niittyä kokoontuneet joukkueet sinkosivat paukusta neljään eri suuntaan. Niityn neljässä nurkassa oli kussakin yksi kartta, joista jokaiseen oli piirretty yksi rasti. Joukkueiden tehtävänä oli löytää kartta, jossa oli rasti A, katsoa sen sijainti ja juosta leimaamaan muistin perusteella. Sen jälkeen luonnollisesti etsittiin kartta, jossa oli rasti B, sitten C ja lopuksi D. Tehtävää ei helpottanut se, että karttojen paikkoja vaihdettiin välissä ja lisäksi keskusrastilla oli melkoista ruuhkaa. Toimivimmaksi taktiikaksi muodostui tarkkailu ja peesailu, jota suurin osa joukkueista noudattikin kärjen tehdessä työn.

Lyhyen prologin jälkeen napattiin fillarit vaihtoalueelta ja ajettiin muutaman sadan metrin siirtymä joen rantaan kanooteille. Tiimin molemmat joukkueet olivat tässä vaiheessa hyvin sarjojensa kärkitaistossa mukana. Melonta oli lyhyt 3 km rykäisy jokea edestakaisin. Ongelmia tuotti lähinnä rastin leimaus, sillä lippu oli seikkailuhengen mukaisesti laitettu matalaan mutakaislikkoon. Anu ja JanneH kävivät urheasti rämpimässä leiman ja samalla saatiin kunnon mudan haju kanoottiin mukaan.

Melonnan jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa pyörillä. Osa joukkueista oli juossut alun prologin pyöräilykengät jalassa ja pystyi tekemään nopean vaihdon. Tiimin kummatkin joukkueet totesivat juoksun pyöräilykengillä sen verran ikäväksi, että vaihtoivat ne vasta tässä vaiheessa jalkaan. Vaihtoaika oli näin ollen hiukan pidempi.

Reijon ja Anun pyöräily kulki totuttuun tapaan hyvin ja johto sekasarjassa oli vakaa. Muutamaa minuuttia edellä ajaneet JanneH ja Jussi pääsivät pyöräilyosuudelle omassa sarjassaan viidentenä, mutta Jussin jalkojen kramppaillessa vauhtia jouduttiin tiputtamaan ja takaa tuli pari joukkuetta ohi.

Pyöräilyosuuden välissä oli tehtävärasti, jossa vedettiin laskettelurinnettä jalan alas ja ylös, miesten sarjassa viisi kertaa ja naisten ja sekasarjassa kolme kertaa. Auringon paahde osui sopivasti etelään olleeseen rinteeseen, toisin kuin tuuli. Muuten hommaa olisi tehnyt pidempäänkin, mutta päässä ollut pyöräilykypärä saattoi aiheuttaa yksittäisiä hikikarpaloita otsalle. Nousua kertyi kerralla n. 75 metriä ja rinteen jyrkkyys oli sellainen, että pohkeita ja reisiä tarvittiin ja taisipa Anu roikkua Reijon paidanhelmassakin kiinni Reijon päätettyä jättää vetonaru vaihtolaatikkoon.

Pyöräilyä jatkettiin mäkikönyämisen jälkeen ja rastipisteitä löytyi niin sillan sisältä kuin vanhasta junatunnelistakin. Miesten sarjassa pyöräilyosuuden päätti vielä tarkempi pyöräsuunnistus 1:15 000 suunnistuskartalla. Pyöräilyn jälkeen juostiin suunnistusosuus lähellä Karjaan keskustaa. Suunnistuksellisesti osuus oli ehkä hieman aiempia kilpailuja haastavampaa, mistä pisteet ratamestarille.

Suunnistuksesta siirryttiin jälleen kanootteihin ja melottiin vajaa puoli tuntia lähes virtaamatonta jokea alas-ylös. Siitä singahdettiin wetrun-osuudelle, joka aloitettiin köysirastilla, jossa piti laskeutua muutama metri paksua köyttä alas sillalta vedenrajaan leimaamaan ja siitä uiden rantaa. Sekajoukkueessa Reijo valittiin yksimielisesti uimariksi. Samalla paljastui, että yleensä aina mukana olevat MTB-hanskat olivat vaihtolaatikossa ja se kostautui hienoilla palovammoilla kumpaankin kämmeneen. Sen verran köysi luisti, että irti oli päästettävä ja tiputtauduttava jokeen. Rastinpitäjä kehuikin suoritusta päivän nopeimmaksi "laskeutumiseksi".

Wetrunin aikana joesta piti uida pariin kertaan yli, jotta vältti pitkän kiertämisen tietä pitkin. Vesi oli melko viileää, vaikka normaalisti vain yli 24 asteisessa vedessä uiva Pekkisen Timo kuvailikin sitä yllättävän lämpimäksi. Wetrunista toivuttua joukkueiden tuli kantaa kanootit melontapaikalta kilpailukeskukseen. Matka oli ehkä 400 metriä, mutta sen aikana ehti kiitellä moneen otteeseen Acronia, jonka 18,7 kg:n paino tuntui noin 40 kg:n vuokrakanootteihin verrattuna kevyeltä. Reijo urhoollisena kantoi MadRiverCanoe 31kg:n kanootin yksin hartioillaan.

Kilpailun päätti Karjaa City Run, jonka kartat saatiin vaihdossa. Lähes puolituntisen sprinttisuunnistuksen rasteja löytyi niin museoveturista kuin puista ja talojen nurkista. Todellista kilpailua sijoituksista ei enää päästy käymään, sillä miesten sarjassa pienistä eroista huolimatta joukkueita ei juuri ollut näkynyt muutamaan tuntiin. Sekasarjassa Reijon ja Anun vauhti oli jälleen kerran omaa luokkaansa ja aikaa sekasarjan reitin kiertämiseen kului 5 h 16 min. JanneH ja Jussi käyttivät miesten sarjan reittiin 5 h 29 min, kun miesten kärki veti viiden tunnin pintaan.

Monien vaihtojen ja rastien myötä leimaamisessa piti olla tarkkana, ja se aiheutti harmia monelle joukkueelle, niin myös Reijolle ja Anulle. Ensimmäistä melontaa edeltänyt rantaleima oli jäänyt rekisteröitymättä korttiin ja tuloksena kaksi pistettä sakkoa. Tulosluettelossa sija tippui viidenneksi eli niiden taakse, jotka ehtivät kiertää koko radan alle 6,5 tunnin.

Kilpasarjan taso oli muutamaan vuoteen kovimpia ja aikaerot pysyivät pieninä. Kilpailun voitti odotetusti Multisport.fin Janne Mononen ja Ville Mäkelä. Toiseksi ylsi virolainen Team Vaude Matkasport neljä minuuttia jääneenä ja kolmas oli Free Adventure kuusi minuuttia kärjen takana. JanneH:n ja Jussin vauhti oli kahdeksanneksi nopeinta ja eroa edelliseen muutama minuutti.

Kisa oli jälleen taattua Multisport cup -laatua. Maisemat olivat hienot ja reitti mielenkiintoinen. Juoksua ja suunnistusta oli aiempaan verrattuna enemmän, mikä sopi paremmin kuin hyvin. Vaihtoja oli paljon ja tärkeää oli, ettei vaihdossa tehnyt mitään ylimääräistä vaan matkaa pystyi jatkamaan nopeasti. Jatkossa pitää harjoitella vielä sellaisia asioita, kuten numeroliivin ja melontaliivin pukemista juostessa.

Uutta kilpailussa oli se, että kaikkia karttoja jaettiin kaksi kappaletta ja molemmat saivat suunnistaa niin halutessaan. Pyöräilykartan toisessa kopiossa tosin mainos peitti optimaalisimman reitin, mutta onneksi suurin osa joukkueista huomasi karttojen eroavaisuuden tässä kohtaa.

Kiitokset järjestäjille ja kanssakilpailijoille!

JanneH, Reijo & Anu

Spring Adventuren jälkipyykki - kommentteja ja analyysiä

Yleistä kisasta

Spring Adventure oli hyvin järjestetty, ja erittäin mukavaa oli nähdä lajin kasvanut harrastajamäärä lähtöviivalla, suunta on oikea. Erityisen mukavaa oli kerrankin päästä suunnistamaan kunnon suunnistuskartoilla, näissä mittelöissä kun usein joutuu tihrustamaan reittiä 1:30000 tai 1:40000 kartoilta, jolloin tuurilla on joskus enemmän tekemistä lopputuloksen kanssa kuin varsinaisella suunnistustaidolla. Tosin oma suunnistamiseni jäi hyvin lyhyeksi karttatelineen muovin sanottua sopimuksensa irti CP11:llä. Sen jälkeen keskityin lähinnä roikkumaan JanneH:n perässä, sekä pyörällä että juosten, välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä.

Yhden kohdan reitistä voisin vielä nostaa ylös JanneH:n kisaraporttiin lisäksi, eli reitti rastilta 17d rastille 18. En tiedä, moniko tiimi huomasi ilmoittautumispaikan seinälle laitetun lisäkartan, johon oli merkitty tiepätkä ja lisäkommentti, että kannattaa huomioida kyseinen tiepätkä reitin suunnittelussa. Kyseistä tietä ei näkynyt yhdessäkään virallisista 7 kartasta, joita kisaan sai ja itse hahmotin vasta n. 15 minuuttia ennen lähtöä, että sitä kautta ajaessa pääsee taatusti nopeammin rastille 18 kuin seurailemalla 17a:n kautta menevää reittiä takaisin junaradan yli. Parhaiten tuon eron reiteissä näkee vertaamalla meidän reittiä Avanade Multisportin reittiin, joka löytyy heidän blogistaan.

Yhteensä matkaa kisassa tuli reilut 60km, josta alun melonta oli ennakkotiedoista poiketen GPS-datan perusteella n. 5 km. Juoksua/suunnistusta tuli yhteensä reilut 12 km ja pyöräilyä n. 43km, josta ehkä n. 10km oli polkuja pitkin ja loput asfalttia tai hiekkatietä. Tuo jako vastaa aika hyvin perus multisport cupin kilpailua kilpasarjassa.

Tuloksista

Miesten sarjan lopputuloksissa ei ollut mitään kovin yllättävää. Tiimit, jotka olivat hyviä viime vuonna, olivat hyviä nytkin. Multisport.fi:n vauhtiin ei kellään ollut mitään sanottavaa, sen verran ylivoimaisesti Janne&Eepo veivät kisan nimiinsä. Seuraavia sijojakin miehittivät kokeneet seikkailu-urheilijat. Yhteensä miesten sarjan koko radan suoritti 13 joukkuetta, joiden lisäksi ainakin Avanade Multisport kiersi kyllä koko radan mutta pienen leimauskömmähdyksen johdosta lopun sprintissä jäi yksi rasti välistä, ja sijoitus tippui 4 sijaa alemmas.

Meidän osaltamme 6. sija olisi ollut suunnistuksen puolesta hyvinkin saavutettavissa, jos allekirjoittaneen päivän vauhti olisi ollut lähelläkään tiimikaverin vauhtia. Vahvuutena meillä oli erittäin hyvä suoritusvarmuus ja nopeat vaihdot, huollot ja leimaukset. Tästä on hyvä lähteä parantamaan suoritusta.

Sekasarjassa vauhdin osalta dominoivat Omjakon Ampiaiset, jotka olisivat komeasti ehtineet kyllä kiertää miesten sarjan radankin annetussa ajassa ja sijoituskin olisi ollut varmasti selkeästi top 5:n sisällä. Valitettavasti väärä leimaus tiputti heiltä yhden pisteen, jonka turvin hyvän suorituksen tehnyt Goblins vei sarjan voiton. Omjakonin puolustukseksi voisi kyllä mainita, että väärä leimaus tuli aika tulkinnanvaraisessa paikassa Kisakalliolle tullessa. Alueella oli useita rasteja kyseisen rastin lisäksi, eivätkä järjestäjät olleet ilmoittaneet rastien koodeja, jotta rastin oikeuden voisi varmuudella tarkistaa ennen leimausta. Jatkossa toiveena on, että jos rastiympyrässä on useampia rasteja, pitäisi kilpailijoilla olla tiedossaan rastikoodit. Toki vielä parempi olisi, jos kaikkien rastien koodit olisivat reittikirjassa, silloin kenellekään ei voi olla epäselvää, onko kyseessä oikea rasti vai ei.

Naisten sarjassa voiton vei hiiltomiesten II joukkue. Multisport.fi 2 ei ollut kisassa mukana ollenkaan. Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena seka- ja naisten sarjoista ilmeisesti vain Omjakon ja Goblins kävivät hakemassa ratamestarin pelottelun jälkeen CP11:n, vaikka aikaa useammallakin joukkueella sen hakemiseen olisi ollut. Katsoin omasta GPS-datastamme ja meillä sen hakemiseen meni n. 9 minuuttia.

Meille ja monille muillekin oli hyvä, että ratamestarin arviot suoritusajoista olivat reilusti yläkanttiin. Alustavan laskelman mukaan 4:45 ihanneaikaan kun laskin päälle vähän varokertoimia, niin päädyin arvioon, että olemme maalissa 5:40, jos kierrämme koko radan, jolloin meidänkin olisi kannattanut oikaista CP11. Onneksi olimme kuitenkin hereillä siinä vaiheessa ja päätimme hakea kyseisen rastin.

JanneS

Muiden tiimien kisaraportteja:

Multisport.fi
Omjakon
Rahtiklinikka
Avanade Multisport

Spring Adventuren kisaraportti

Viime lauantaina käyty Spring Adventure avasi Lupus Extremen kisakauden, ja tuloksena oli vajaan viiden tunnin etenemisen jälkeen 8. sija. Lohjan maisemissa hienolla radalla käyty kilpailu todisti sen, että tiimillä on vielä tekemistä perusvauhdin kanssa, jotta sijoituksista viiden parhaan joukossa taistellaan.

Tiimi matkusti Spring Adventuren kilpailukeskukseen Lohjan Kisakallioon varhain lauantaiaamuna. Materiaalien jako alkoi klo 6.00 ja sitä ennen oli vielä tiputettava fillarit ennalta kerrottuun paikkaan vajaan viiden kilometrin päähän kilpailukeskuksesta. Niinpä matkaan oli lähdettävä hyvissä ajoin.

Sää Kisakalliossa oli sateinen ja kylmä. Ennen starttia suunnittelimme reitin autossa ja suojasimme kartat karttapusseilla. Tavarat oli pakattu suhteellisen valmiiksi, joten kaksi tuntia valmisteluihin voitiin käyttää rauhallisesti. Sadekin lakkasi sopivasti noin puoli tuntia ennen starttia, mikä vähensi pelkoa kylmettymisestä.

Järjestäjät olivat sivuillaan kertoneet kilpailun kulun hyvin tarkasti jo päivää ennen starttia, mikä mahdollisti taktiikan miettimisen ajoissa etukäteen. Ihanneajaksi kärjelle järjestäjät olivat arvioineet 4 h 45 min, kun maksimiaika kilpailussa oli 5,5 h. Rasteja sai jättää reitin varrella väliin, mutta sijoitukset määräytyivät kerättyjen rastien mukaan. Tasapisteissä maaliintuloaika ratkaisi. Olimme laatineet oman arvioaikataulun pohjautuen järjestäjien ihanneaikoihin, ja laskimme sen mukaan eri oikaisuvaihtoehtoja. Viimeiselle etapille, jossa rastit olivat lähekkäin ja nopeasti kerättävissä, olimme varanneet puoli tuntia, ja siitä tuli pitää kiinni.

Kilpailu käyntiin melonnalla

Kilpailu starttasi melonnalla Lohjanjärven Kisakallion pohjoispuolisella selällä. Joukkueet olivat järjestäytyneinä veteen kanoottiavoriviin, kun lähtölaukaus pamahti. Paikkamme ei ollut paras mahdollinen ja alkukiihdytyksessä meinasikin olla pientä ruuhkaa. Pian saimme kuitenkin oman paikkamme ja pääsimme lappamaan kahteen kertaan kierrettävää kolmen kilometrin lenkkiä omaa tahtiamme.

Pienelle järvelle suhteellisen kova aallokko keikutti kiikkerää Martrea, ja muutamaan otteeseen jouduimme keskittymään enemmän pystyssä pysymiseen kuin etenemiseen. Kaatumisilta kuitenkin vältyttiin, ja melonta sujui harjoitteluun nähden hyvin. Melontaan kului aikaa noin 34 minuuttia, ja pääsimme jatkamaan matkaa sijalla 5.

Heti melonnan perään vuorossa oli quest, jossa piti kopioida kallion päällä olleesta "mallikartasta" rastipisteet radalle, joka oli hiekkakentällä olevalla 10 x 10 ruudukolla. Ruudukko muodostui parin metrin päässä toisistaan olleista puupalikoista, joissa oli kirjain. JanneH luetteli koordinaatit kartasta ja JanneS kirjasi ne ylös. Sen jälkeen JanneH kiersi ruudukkoa läpi ja huuteli JanneS:lle palikoissa olleita kirjaimia. Liian nopea juoksu ja epäselvä artikulaatio aiheuttivat kuitenkin sen, että 9 kirjaimesta saatiin ylös vain 8, joten rata piti kiertää uudelllen. Tähän kului aikaa ehkä minuutti enemmän, joten questin aikana ohittamamme Omjakon Ampiaiset pääsi juoksupätkälle edellämme.

Juosten fillareille ja niillä eteenpäin

Questin jälkeen vuorossa oli lyhyt suunnistus polkuja pitkin fillareille. Tässä vaiheessa kävi jo selväksi se, ettei juoksuvauhti riittänyt alkuunkaan. Liekö kanootissa istuminen kangistanut JanneS:n jalat, mutta dieselistä ei lähtenyt kierroksia irti riittävästi. Juoksuosuuden aikana Omjakon 2 ja Rahtiklinikka painoivat vauhdilla ohi, mutta nopeamman vaihdon turvin pääsimme pyöräilyyn ennen heitä. Pyöräilypätkän alussa myös Multisport.fin Janne ja Eepo painoivat heittämällä ohi, eli ei quest heiltäkään ihan putkeen ollut mennyt.

Pyöräilyn aikana Omjakon 2 ja Rahtiklinikka tulivat nopeasti takaa. Omjakonin pojat Sorjonen ja Tume vetivät sen verran hyvää kyytiä, että emme lähteneet peesiin, mutta Rahtiklinikan kanssa matkaa jatkettiin lähes yhtä matkaa. Välillä vetovuorossa oli Kainulaisen Jorma ja välillä JanneH. Toisella fillarirastilla ohitimme jälleen Omjakonin, mutta nopeasti rastin jälkeen he tulivat taas takaa ohi. Putosimme nopeasti peesistä, mutta jälleen kerran seuraavalla rastilla pääsimme kantaan.

Seuraavaan vaihtoon saavuimme kaikki lähes yhtä aikaa, ja jälleen nopeamman vaihdon turvin pääsimme lyhyelle juoksupätkälle ensin. Juoksu kulki Liessaaren toiseen päähän, jossa oli köysilaskeutuminen. Luonnollisesti juoksun aikana meistä painettiin taas vauhdilla ohi, vaikka JanneH pariin otteeseen yrittikin auttaa JanneS:ää vetämällä repun rintaremmistä. Vauhtia tämä tosin ei tainnut nostaa, lisäsi vain kaatumisriskiä.

Laskeutuminen tapahtui pystysuoralta kalliolta veteen, ja omien valjaiden mukaanotto nopeutti touhua jonkin verran. Pääsimme Rahtiklinikan ohi, mutta juoksupätkällä takaisin tapahtui jo ties monennenko kerran ohitus. Takaa tuli tässä vaiheessa pari muutakin joukkuetta.

Pyöräilyä ja juoksua vuorotellen

Laskeutumisen jälkeisen lyhyen juoksupätkän jälkeisessä vaihdossa oli käytettävissä järjestäjin kuljettama huoltokassi. Sieltä vaihdettiin nopeasti pyörään uusi juomapullo, ja jatkettiin matkaa. Järvivesi oli ollut sen verran lämmintä, ettei kuivia vaatteita ollut tarpeen vaihtaa päälle, joten huolto oli nopea. Energiaksi matkan aikana oli tähän mennessä napattu pari kolme geeliä.

Tiedossa oli, että seuraavalle rastille meno sisältää teknistä maastopyöräilyä ja voi viedä runsaasti aikaa. Olimme päättäneet jättää rastin väliin, jos ajan kanssa olisi yhtään tehnyt tiukkaa. Tässä vaiheessa vilkaisu kelloon kertoi, ettei rastia ollut mitään tarvetta jättää väliin. Kaiken lisäksi pyöräilyä rastille ei mittapuumme mukaan voinut pitää kovinkaan teknisenä, sillä matkalla oli pääasiassa leveää polkua ja pitkospuita.

Pyöräilyosuus oli lyhyt ja pian matkaa jatkettiin taas juosten. Vuorossa oli suunnistusta hienolla Lohjanharjulla. Maasto oli helppo, eikä rastien löytyminen tuottanut vaikeuksia. Suunnistuksen alussa No Limitin Mika ja Mikael pääsivät ohitsemme, mutta etsivät hetken kuluttua rastia CP 15:n C:n sisältä rastiympyrän sijaan. Suunnistuksen jälkeen jatkettiin taas matkaa pyörillä. JanneS:n ohjaustangossa olleen Miryn karttatelineen muovi sanoi sopimuksensa irti, joten loppupätkät mentiin siten, että JanneH piti karttaa toisessa kädessään ja suunnisti.

Seuraava osuus olivatkin kilpailun parasta pyöräilypätkää. Siinä edettiin pääasiassa metsäautoteitä ja polkuja 1:10000 mittakaavan kartalla. Muutamassa paikassa joutui jopa työntämään, kun fillari oli napoja myöten suossa.

Teknisemmän pyöräsuunnistusosuuden jälkeen ajettiin jälleen asvalttiteitä Lohjan keskustan ja Tytyrin kaivoksen ohi Kisakallioon saakka. Matkalla haettiin muutama rasti. Tässä vaiheessa vauhti alkoi fillareillakin olla melko rauhallista, ja varsinkin ylämäissä tuntui välitykset loppuvan kesken. Vielä hiljempaa ajo olisi tarkoittanut sitä, että fillari menee taaksepäin. Niinpä takaa tuli pari joukkuetta ohi, joista toinen oli jälleen kerran Rahtiklinikka.

Kisakalliossa odotti vielä parin kilometrin mittainen suunnistusosuus, jonka kartan sai vasta vaihdossa. Heti ensimmäiselle rastille tulo aiheutti pientä hämmennystä, kun kartta ei tuntunut pitävän paikkaansa. Onneksi lähes heti tuli mieleen, että kartta on peilikuva. Rastit löytyivätkin tämän jälkeen nopeasti oikeilta paikoiltaan.

Maaliin tiimi saapui ajassa 4.47, eli järjestäjän ihanneajasta jäätiin vain kaksi minuuttia. Tosin arviot olivat vähän yläkanttiin, sillä voittajajoukkue Multisport.fi paineli radan aikaan 4.09. Vielä pari rastia ennen maalia leimasimme ennen Rahtiklinikkaa, mutta kun jalka ei noussut, ei sijoituksista päästy edes tappelemaan kunnolla.

Kommentit kilpailusta

Kilpailun reitti oli erinomainen ja vaihtelua riitti. Pyöräily painottui vähän liikaakin asvalttiteille, ja ajettavaa metsäpolkua olisi toivonut enemmän. Karttoja kilpailussa oli seitsemän, mutta silti pari sellaista pätkää jouduttiin ajamaan, mitä ei näkynyt missään kartassa. Toisaalta tämä teki oman lisänsä kilpailuun, ja oli kaikille sama.

Tiimin kilpailu oli kaksijakoinen. Virheitä tuli tehtyä todella vähän ja suunnistus sujui moitteettomasti, joskin rata oli sen suhteen helppo. Melonta ei tällä kertaa ollut heikoin lenkki, vaan hidas vauhti juosten ja pyörällä. Pari pykälää parempi sijoitus olisi ollut hyvin haarukassa, jos perusvauhti olisi ollut sitä, mitä pitää.



Kauaa ei tiimi pääse lepäämään, sillä keskiviikkoiltana starttaa 12 h kestävä Helarogaining Keimolassa. Tiimi ottaa osallistumisen kuitenkin vain harjoituksen ja testauksen kannalta, eli alusta asti ylämäet kävellään ja vauhti pidetään maltillisena. Tarkoituksena on selvittää, miten hyvin kroppaa jaksaa 12 tuntia yhteen menoon.

JanneH

Tiimi valmiina kisakauteen

Lupus Extremen kauden ensimmäinen yhteinen kisastartti tapahtuu tulevana viikonloppuna, kun Multisport cupin avauskilpailu Spring Adventure käydään Lohjalla Kisakalliossa. Joukkue lähtee mittelöön odottavaisena tiedostaen kuitenkin sen, että ero kärkitiimeihin erityisesti melonnassa on vielä melko suuri.

Tiimin talvitreenaus on sujunut lähes suunnitelmien mukaisesti ja parannus edellisiin vuosiin on ollut huima. Tätä tosin ei vielä kummoisenakaan mittarina voida pitää, kun aiempia harjoitusmuistiinpanoja tutkailee. Mutta nyt resepti on ollut selkeä: tulevan kesän seikkailukilpailujen talviharjoitteluun tuova motivaatio on pitänyt äijät liikkeellä läpi talven kylmyyden.

Spring Adventure aloittaa perinteisesti Multisport cupin, ja viivalla nähdään yhteensä lähes 80 joukkuetta. Luvassa on kärjen osalta noin 5 tuntia kisaamista, meidän tiimimme todennäköisesti käyttää koko 5,5 tunnin aikarajan etenemiseen. Kilpailun formaatti tulee olemaan loppuen lopuksi hyvin samanlainen kuin aikaisempina vuosina, vaikka ennakkoon oli odotettavissa enemmän muutoksia.

Kilpailussa on tarkoituksena edetä rataa mahdollisimman pitkälle, ja kärjen osalta koko reitin kiertämisen on arvioitu kestävän viisi tuntia. Rastit on haettava järjestyksessä, jotta välttää virhepisteet, mutta tärkeintä on huolehtia siitä, että on maalissa, kun 5,5 tuntia tulee täyteen. Sijoitukset menevät periaatteella eniten rasteja kerännyt voittaa, eli varsinaisia cut-offeja reitin varrella ei ole pois lukien oikaisu maaliin ennen täyttä aikaa.

Ensimmäinen osuus kilpailussa tulee olemaan melonta, mikä on tiimin kannalta huono juttu. Vauhdissa jäämme kärkijoukkueille paljon, joten hyvät peesit fillariosuudella voi unohtaa. Varsinkin, kun melonnan jälkeen on vielä juoksu-quest-juoksu -osuus.

Melonnan jälkeen lähdetään juoksuosuudelle, joka sisältää questin. Tämän jälkeen ajetaan osuus fillareilla, ja siitä taas juoksuun. Toisen juoksuosuuden aikana on myös quest, joka järjestäjien tiedon mukaan on köysitehtävä, jolla myös kastutaan. Siitä eteenpäin kilpailu etenee vaihdellen juoksun ja pyöräilyn välillä muutamaan otteeseen. Tarkemman reittikuvauksen voi lukea järjestäjien sivuilta. Tavoitteena tiimillä on tehdä puhdas hyvävauhtinen suoritus. Jälkikäteen nähdään, millaiseen sijoitukseen se riittää.

Kun kilpailun starttiin on aikaa puolitoista vuorokautta, on kevyt tankkaus käynnissä. Treenit tältä viikolta on jo tehty ja nyt on keskityttävä lepoon ja palautumiseen. Kamat pakataan valmiiksi perjantai-iltana, ja tietysti fillariinkin pitää tehdä vielä pienimuotoista säätöä, kuten takajarrulevyn vaihtoa ja muuta mukavaa. Jonkinlaisesta odottamisen innosta kertoo ainakin se, että sähköposti on liikkunut viime päivinä tehokkaasti ja järjestäjien sivuillakin tulee vierailtua muutaman tunnin välein.

Voittajasuosikkeja kilpailuun ei ole kuin yksi, sillä multisport.fi:n Janne Mononen - Eero Jäppinen on yksi maailman kovimmista parivaljakoista. Kaksikko pitää yllä sellaista vauhtia, että ilman isoja virheitä voitto on varma. Viime vuoden X-kaadossa nähtiin, että edes puolen tunnin tasoitus ei riittänyt muille. Toiselle ja kolmannelle sijalle riittää hyviä ehdokkaita, kuten esimerkiksi Woodman I tai Hiiltomiehet I. Kaiken kaikkiaan kilpailun tasoa voi pitää jossain määrin kovana. Naisten sarjan voittajaveikkauksessa kärkeen menee Multisport.fi 2:n hiihtäjäkaksikko Laura Ahervo - Maija Hakala ja sekasarjassa Omjakon joukkueella Heikki Hihnala - Laura Salminen. Omia voittajasuosikkeja voi esittää vaikka tämän viestin kommenttikenttään.