Lumikenkäily- ja laskeutumistreeni vol. 2

Pari astetta pakkasta, seitsemän paria lumikenkiä, kaksi laskeutumisköyttä ja hyvä porukka. Näillä lähtökohdilla toteutettiin Lupus Extremen ja Avanade multisportin jo miltei perinteeksi muodostunut lumikenkäily-laskeutumisharjoitus Espoossa.

Tarkoituksena oli edetä Oittaalta suoraviivaista reittiä Hyppykallioille, tehdä siellä laskeutumistreeniä kahdella linjalla ja palata muutaman pisteen kautta takaisin. Suunnistuksen ollessa vähän sinne päin menomatka hiukan kierteli paluuta enemmän, mutta muuten kaikki onnistui. Pohja kantoi lumikenkien alla hyvin ja treeni täytti odotukset. Tässä tunnelmapaloja:

Treenin porukka pois lukien JanneH, joka ottaa kuvaa

Sinne pitäisi laskeutua ja matkaa maahan 25 metriä

Reijo ja JanneS matkalla alas

Anu laskeutuu seinää, jonka jyrkkyys ei erotu kuvasta

Lahnuksen Mel Gibson Tero "forever young" Jukola on hetkeä aiemmin näyttänyt, miten lumikengillä tullaan rinne alas

GPS-jälki paljastaa, että suunnistus olisi voinut mennä paremminkin

Reijo ja Anu Roininen Lupus Extremen vahvuuteen

Lupus Extreme saa kaksi kovan luokan vahvistusta, kun Reijo ja Anu Roininen liittyvät tiimin vahvuuteen tästä kaudesta eteenpäin. Pitkään mietinnässä ollut joukkueiden yhdistäminen on luonnollista jatkumoa viime vuoden yhteisille kilpailuille ja harjoituksille.

Reijolla ja Anulla on meriittilistallaan muun muassa Multisport cupin sekasarjan voitto viime vuodelta. Sitä edellisenä vuonna parivaljakko nappasi samaisessa cupissa kuntosarjan voiton. Menestystä tuli viime vuonna myös pyöräsuunnistuspuolella Anun voittaessa pitkän matkan kultamitalin D40-sarjassa. Reijo ylsi niin ikään palkintopallille ollen pitkän matkan pronssilla H35-sarjassa.

Anun vahvuuteena on suunnistus, kun taas Reijo tunnetaan vahvana pyöräilijänä, joka ei hyydy kovemmassakaan menossa. Parin yhteispeli toimii hyvin niin kilpailuissa kuin niiden ulkopuolellakin, ja mikä fyysisen kunnon lisäksi on seikkailu-urheilussa tärkeää, molempien luonteenpiirteet ovat kuin tehty lajiin.

Tulevalla kaudella Reijo ja Anu jatkavat kilpailua pääsääntöisesti parina. Tiimien yhdistymisellä helpotetaan Reijon ja JanneH:n ulkomaan kisaprojektia, johon haetaan lisävahvistuksia muista joukkueista. Myös kotimaan kisoissa saatetaan nähdä eri kombinaatioita, kuten viime vuonna AC24:ssä, jossa Reijo täydensi Lupus Extremeä. Harjoituksia tehdään luonnollisesti yhdessä kuten tähänkin saakka.

Tiimin ensimmäinen vuosi paketissa

Vuosi vaihtui jo vähän aikaa sitten ja samalla käännettiin uutta sivua harjoituspäiväkirjassa. Tiimin ensimmäisen yhteisen vuoden tavoitteena oli kehittää kuntopohjaa sekä lajitekniikoita ja hankkia rutiinia tulevaisuutta varten. Kulunut vuosi sujui näiden osalta hyvin ja kuten sanonta kuuluu: tästä on hyvä jatkaa.

JanneH:
Treenimäärälle asetettiin alkuvuodesta tavoitteeksi keskimäärin 40 h/kk sisältäen myös kilpailut. Kokonaisuudessaan vuoden tuntimäärät olivat muutaman tunnin päälle 500 h, joten näiltä osin tavoite tuli täyteen. Harjoittelu oli pitkälti peruskuntopainotteista ja jatkossa onkin tarkoitus hieman lisätä kuormitusta joihinkin harjoituksiin sekä tehdä treenejä selvemmin eri sykealueille. Edellytyksenä hommalle on, että sairastelu pysyy maltillisena viime vuoden tapaan, jolloin ei paria flunssaa lukuun ottamatta ollut mitään isompaa.

Pääpaino viime vuonna oli pyöräilyssä, jota kertyi kilometrimääräisesti vajaa 5000. Juoksuharjoittelun määrä oli alhainen ja siihen pitää jatkossa panostaa enemmän. Yksi syy juoksun vähyyteen olivat polvivaivat, jotka tuntuivat alkavan aina, kun juoksi vähänkin enemmän. Onneksi polvi ei missään vaiheessa ärtynyt muissa lajeissa. Myös melontaharjoittelua on tarkoitus lisätä ensi kesänä, sillä kajakkimelonta jäi tänä vuonna vain viiteen kertaan melontavajan tuhopolton takia.

Monipuolisuus tulee olemaan tänäkin vuonna avainsana. Se pitää harjoittelun mielekkäänä ja onhan kaikkia mahdollisia eri lajeja kiva harrastaa. Parasta antia ovat olleet porukassa tehdyt yleensä viiden tunnin mittaiset yhteistreenit ja niitä on pyrkimys ottaa ohjelmaan vähän useammin. Kulkupelinä voi sitten olla fillari, lenkkarit, lumikengät, kanootti tai mikä vaan.

Päätavoitteet vuonna 2011 ovat Tukholman marathon ja joku pidempi ulkomaan seikkailukisa todennäköisesti loppukesästä. Tällä hetkellä niitä mietitään jokaisella lenkillä ja harjoittelua pyritään ohjaamaan tavoitteiden mukaisesti. Kunhan juoksu noin kolme kertaa viikossa tulee rutiiniksi, niin kaikki on hyvin.

JanneS:
Koko vuoden treenimäärä jäi lopulta vähän tavoitteista lähinnä marras-joulukuussa vietetyn "ylimenokauden" johdosta, kokonaisuuteen olen silti erittäin tyytyväinen. Pitkiä harjoituksia tuli tehtyä vuoden aikana enemmän kuin aikaisempina vuosina yhteensä ja kehityskin oli sen mukaista. Kilpailumenestys oli lopulta parempi kuin alkuvuodesta olisi osannut kuvitellakkaan. Tästä on hyvä jatkaa harjoittelua kohti uusia tavoitteita.

2011 kilpailutavoitteet ovat omalta osaltani vielä vähän hämärän peitossa, hienoja kisoja on enemmän kuin mitenkään ehtii kiertämään. Mukana tulee varmasti olemaan seikkailu- ja rogaining-kisoja. Kilpailukalenteri selkiytynee seuraavien parin kuukauden aikana.

Harjoittelussa pääpainona tulee olemaan juoksu- ja pyöräilynopeuden kehittäminen kestävyydestä tinkimättä. Pääpiirteissään harjoittelu tulee jatkossakin olemaan hyvin samankaltaista vuoden 2010 harjoittelun kanssa, jonkin verran mukaan pitää saada kovia treenejä enemmän, jotta nopeus kehittyisi suunnitellulla tavalla. Joka tapauksessa selvää on, että monipuolista treenausta jatketaan luonnosta nauttien.

Loppiais-rogaining tiimille onnistunut harjoitus

Rogaining-tytöt Miia ja Tiina sekä Helsingin Jyry järjestivät loppiaisena perinteisen kahdeksan tunnin rogaining-harjoituksen. Uutiskynnyksenkin ylittäneen tapahtuman taistelutantereena toimivat tällä kertaa Kirkkonummen Kylmälän maastot.

Paikan päälle oli saapunut noin 80 osallistujaa ikähaitarin ollessa ehkä 60 vuoden luokkaa. Lämpötila oli sopivasti muutaman asteen pakkasen puolella, mikä olikin kivaa vaihtelua 15 asteen pakkasessa tehdyille treeneille. Lumitilanteesta johtuen monilla oli käytössään lenkkitossujen lisäksi lumikengät, osalla sukset, joillain potkukelkat ja pienimmällä osallistujalla lastenrattaat. Yhteensä 40 rastia metsässä tarjosivat hyvää ajanvietettä kahdeksaksi tunniksi.

Taktiikka
Olimme valinneet kulkutaktiikaksi tieverkoston ja lumen runsauden johtuen lumikengät, jotka otettiin kantoon tiepätkille. Pyrimme kulkemaan mahdollisimman suoraviivaisesti, mutta hyödyntämään teitä aina kun se oli kannattavaa. Oletimme vauhdin olevan keskimäärin vähintään 4 km/h ja suunnittelimme reitin sen perusteella. Lisäksi suunnitellun reitin loppu tarjosi muutaman option, mikäli vauhti olisi nopeampaa.

Taktiikan toteutus

Liikkeelle lähdettiin yhdessä Avanade multisportin kolmen teen kolmikon, eli Teron, Timon ja Tuomon kanssa. Tievoittoisella alkupätkällä hölkättiin kevyesti ja rastit tulivat vastaan suunnitellulla tavalla. Karsun Niko ja O-P lähtivät samaan suuntaan, mutta karkasivat nopeasti horisonttiin. Hiukan ennen rastia 57 tulivat vastaan myös Multisport.fin kaksikko Pete ja Mika, jotka liikkuivat hipo-potkukelkkojen ja lumikenkien yhdistelmällä.

Avanaden porukan vauhti oli lumikenkien pukemisen ja poisottamisen osalta hiukan meitä hitaampi, joten olimme jo parin tunnin kohdalla kahdestaan. Suunnistus kulki pari pientä koukkua lukuun ottamatta niin kuin pitääkin ja aloin jo tutkailla kartasti vaihtoehtoja loppuvaiheen reitille. Olimme edenneet melko paljon oletettua nopeammin ja kaikki näytti hyvältä.

Neljän tunnin kohdalla JanneS totesi, että jaloista alkaa olla puhti pois. Saavuimme tuuliselle peltoaukealle, jonka tieosuudet jouduimme kävelemään. Syketasot ja ruumiin tuottama lämpö alkoivat laskea nopeasti ja pidimme teknisen tauon rastin 40 jälkeen lisäten hiukan vaatetusta. Seuraavat pari tuntia mentiinkin liiemmiten juttelematta tarkoituksena vain yrittää päästä eteenpäin.

Rastin 41 jälkeen totesimme aikaa vielä olevan ja poimimme isot pisteet rasteilta 46 ja 59. Samalla teimme ratkaisun jättää optiona olleen 54:n väliin ja kiertää rastin 29 kautta 44:lle. Oli jo pimeää ja halusimme pitää suunnistamisen helppona. Tämä kannatti ja olimme rastilla 58 jo ennen seitsemän tunnin täyttymistä.

Vaihtoehtona oli hakea läheltä kilpailukeskusta kaksi kahden pisteen rastia, mutta laskimme, että ehtisimme niiden sijasta poimia viisi pojoa rastilta 52. Luotimme siihen, että vaikeannäköisessä paikassa on jälkiä ja rasti löytyy nopeasti. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan jälkiä meni edes takaisin eikä kukaan ollut löytänyt rastia helposti. Ajanpuutteen ja pimeän takia emme jääneet etsimään, vaan suuntasimme kohtia maalia. Riski realisoitui, mutta edelleen olemme sitä mieltä, että oli oikein yrittää hakea tätä rastia.

Kokonaissaldoksi kertyi 84 pistettä ja kuljettu matka oli hiukan alle 40 km. Taktiikka oli meidän kuntotasomme huomioiden toimiva, sillä enemmän pisteitä hakivat vain Team Garminin Mikko ja Zarges Enduresin Niko, jotka olivat taivaltaneet huomattavasti pidemmän matkan, tosin jalan, jolloin kovakuntoinen kaveri voi pitää hiukan nopeampaa etenemisvauhtia. Meiltä tuskin olisi riittänyt edes tasaisella tiellä puhtia liki 50 km hölkkäilyyn.

Jälkituntemukset
Harjoitus täytti kaikki ne vaatimukset mitkä pitääkin, eli lihaksissa tuntuu kahdeksan tunnin etenemisen edestä kipua, kokonaisfiilis on hyvä ja kokemusta tuli lisää. Vauhdin hidastuminen puolen välin jälkeen jäi vähän harmittamaan, mutta sitä ei voi korjata muuta kuin harjoittelemalla lisää.

Reissussa kului nestettä vähän toista litraa per nuppi. Energiana allekirjoittaneella oli pelkkiä suklaakeksejä ja yksi suklaamuffinssi, jotka eivät ainakaan liikaa kaloreita tarjonneet. Hiukan kovempi matkavauhti olisi ehdä edellyttänyt vähän enemmän evästä, mutta tällä kertaa näin. JanneS veteli matkan aikana ainakin suklaapatukoita.

Isot kiitokset Miialle ja Tiinalle sekä kaikille järjestelyissä mukana olleille. Oikeat rastit metsässä tarjoavat aina ihan eri fiiliksen treeneihin. Matka jatkuu kohti uusia seikkailuja ja lumikenkäilemään ainakin ehtii vielä tänä talvena.

JanneH