URSAK 2015 Kisaraportti

Reijo ja Anu kävivät kisaamassa URSAK:n Joensuussa. URSAK on  kesän ainoa pidempi seikkailu-urheilukilpailun Suomessa. Kisassa oli kolme sarjaa: Kunto (28km/3h), Challenge (120km/11h) ja Extreme (215km/20-30h). Me osallistuimme pitkään Extreme sarjaan.

Teksti: Reijo ja Anu

Kuvat: Teemu Saramäki / Saramäki Photoworks

Ennakkotunnelmissa huomasimme olevamme ainoa sekajoukkue miesten sarjalaisten kanssa. Koska rata oli sama kaikille, niin todennäköisesti joutuisimme jossain vaiheessa cut-off:n, mutta tavoitteena oli päästä rataa mahdollisimman pitkälle ilman niitä.

Perjantai-iltana saavuttiin Joensuuhun ja käytiin viemässä maastopyörät Kontiolahden ampumahiihtostadionille. Siitä sitten mentiin Linnunlahden leirintäalueelle huoneistoon yöksi, rytmiä kisaan haettiin seuraamalla Nightwish-konsertin soundcheckiä. Kisapaikalle noustiin aamuvarhaisella ja paikalla oltiin heti klo 6, kun kisakeskus avattiin. Materiaalin saikin samantein ja alkoi nopea reitin suunnittelu ja kamojen välppääminen. Reitti piirrettiin karttoihin, kaikki 13 karttaa muovitettiin ja tarvittavat varusteet jaettiin 4 muuttolaatikkoon. Jonnekin se aika hukkui nopeasti ja huomasimmekin, että ihan kohta pitää lähteä noin 1km:n päähän lähtöpaikalle. Enää voi vain toivoa, että kaikki tarvittavat varusteet oli oikeassa paikassa. Matkalla vielä puhallettiin uimapatjat täyteen.

Prologi 14,5 km

Prologissa oli lajeina juoksu+uinti/patjailu ja loppuun sprinttisuunnistus Joensuun keskustan tuntumassa. Prologi oli sama kaikille sarjoille, joten rasteilla oli ruuhkaa alussa, mutta aika nopeasti porukka venyi jonoksi. Heti toisella rastilla oli pienoista hämminkiä, kun siellä ei ollutkaan leimasinta. Jonkin aikaa sitä haravoitiin ja sitten epävarmuudessa päätettiin vaan lähteä jatkamaan. Olettettiin, että näitä voi olla lisääkin matkan aikana ja näin olikin. Patjailu Pielisjoen yli virkisti, mutta ilman patjaa kylmässä vedessä ei olisi pitkälle päässyt. Sprinttisuunnistukseen lähtiessä meidän sarja erkani muista sarjoista.

Lähdöstä rauhallisesti liikkeelle.

Melonta 17km

Melontaan lähdettiin Pielisjoen rannalta avokanooteilla. Ensimmäisessä melonnassa oli sallittu käyttää myös kajakkimeloja, mutta me olimme ennakkoon päättäneet käyttää melonnassa perinteisiä yksipäisiä kanoottimeloja. Isolla selällä oli hieman isompaa aallokkoa, muutaman kerran aalto loiskahti sisään, mutta ei kuitenkaan erityisen paha keli. Ennen Höytiäisen kanavaan menoa melottiin yhden isomman kaislikon läpi ja seurannan perusteella suurin osa joukkuista valitsi saman ”puskamelonnan”.

Melonnan kolmosrastilla oli yllätystehtävä, jossa kummankin joukkueen jäsenen tuli hypätä kalliolta noin 5m korkeudesta kanavaan. Vesi oli odotetun kylmää, mutta onneksi leimauspaikka oli sen verran kaukana, jotta ehti vähän lämpenemään ennen uudelleen kanoottiin nousua. Tästä sitten läpsyteltiin Rajavillien perässä voimalaitokselle ja loppuun vielä muutaman sadan metrin kanootin kantaminen vaihtopaikalle.

Rullaluistelu + 2x quest 21,5km

Vaihtopaikalla vaihdettiin kulkuvälineet rullaluistimiin ja lähdettiin kohti vanhaa viljasiiloa, jossa oli seuraava yllätystehtävä. Yllätystehtävänä oli nousta ylös viljasiilon katolle, josta toinen tulisi köysilaskeutuen alas ja toinen juoksee raput alas. Tehtävä meni suht ripeästi ja luistelua jatkettiin Kontiolahden ampumahiihtostadionille. AH stadionilla oli ennakkoon arvailtu ampumahiihtoviesti. Kummatkin luistelivat noin 1km reitin ja kävivät ampumassa. Perään sitten mahdolliset sakkokierrokset. Kummallekin tämä oli ensimmäinen kosketus ampumahiihtoon ja siihen nähden meillä meni tämä tehtävä oikein hyvin. Reijo ampui yhden sakon ja Anu kaksi, kuulemma keskimääräistä paremmin.

Tehtävän jälkeen tehtiin hieman pidempi huolto (ruokaa ja juomareppujen täytöt) ennen pitkälle maastopyöräosuudelle siirtymistä. Tässä vaiheessa näimme vielä edellä menneen Rajavillit, mutta tämä jäikin sitten viimeiseksi näköhavainnoksi heistä.

MTB viivasuunnistus 11,5km

AH stadionilta lähdettiin maastopyörillä suorittamaan viivasuunnistusta vanhalle varuskunta-alueelle. Tehtävänä oli löytää kuvien perusteella neljä rakennusta ja käydä leimaamassa niillä. Lisäksi matkalla olisi mahdollisia lisärasteja, joiden lukumäärää ei ollut etukäteen ilmoitettu. Lähdimme rauhallisesti liikkeelle, tähyilimme rakennuksia välillä liiankin kaukaa, kaikki oli kuitenkin ihan viivan tuntumassa. Pieniä risteyksien ohiajoja tuli, mutta muuten tehtävä meni hyvin ja kaikki leimat löytyi matkalta.

MTB 27km + Quest 4,5km

MTB osuus alkoi maantiesiirtymällä Pyytivaaralle, jossa saimme ensimmäiset tuntumat paikallisiin nousuihin. Näitä sitten tulikin matkan varrella reilusti lisää. Pyytivaaralta eteenpäin maastopyöräiltiin pääsääntöisesti Kolinpolkua pitkin. Osuus oli paljolti teknistä polkuajelua merkityillä poluilla, eli suunnistus oli tehty helpoksi. Tosin tekninen polkuajelu mäkisessä maastossa tekikin sitten osuudesta vaativamman ja hitaamman kuin oletimme.

Samaan aikaan oli käynnissä puolustusvoimien WIHURI15 harjoitus samoissa maastoissa. Reijo pääsi tämänkin tuntemaan oikein konkreettisesti ajamalla maamiinaan. Yhdessä risteyksessä pojat olivat miinoittaneet alueen kaivaen miinapoterot valmiiksi ja laittaneet miinat viereen odottamaan. Reijon kääntyessä risteyksestä katse oli pitkälle eteenpäin ja ajoi suoraan yhteen miinapoteroon. Siitä komeat OTB:t ja keräilyt hiekkatiellä ihmetellen mitä ihmettä oli tapahtunut. No onneksi selvittiin pienillä pintanaarmuilla ja pyöräkin kesti rikkoontumatta. Pikkasen pärräten ja nauraen jatkettiin matkaa eteenpäin.

Ensimmäinen cut-off oli laitettu tämän osuuden questin alkuun klo 19. Aika pian Pyytivaaralta lähdön jälkeen aloimme aavistelemaan, jotta emme tule ehtimään tähän. Lopulta myöhästyimme tästä pikkasen alle tunnilla. Quest olisi ollut 4,5 km:n viivasuunnistus luontopolulla Kolvananuurolla. Tämä hieno nähtävyys jäi sitten meiltä näkemättä ja matkaa jatkettiin maastopyörillä.

MTB 15,5km

Kolvananuurolta jatkettiin maastopyöräilyä Patvinpolkua pitkin kohti seuraavaa vaihtoa. Rasti 12 oli viety Iso Suppuravaaran päälle, jonne joutui tunkkaamaan pyörän kanssa ylös ja alas. Tosin maisemat olivat todella hienot vaaran päältä.

Reitti Iso Suppuravaaralle.

Täältä sitten ajeltiin kohti Ahvenisen vaihtoa ja oli aika miettiä strategiaa seuraavalle pitkälle suunnistusosuudelle. Tässä kohtaa oli seuraavat cut-off rajat, klo 22 joutuisi lyhennetylle suunnistusreitille ja klo 24 joutuisi jättämään koko suunnistuksen väliin. Me saavuimme vaihtopaikalle noin klo 21.30.

Suunnistus 8km (22km)

Huolto hoidettiin rauhassa ja liikkeelle lähdettiin tasan klo 22, eli pääsimme lyhyemmälle reitille. Jo ykköselle mennessä havaittiin että maastopohja oli hidasta. Kaksi seuraavaa rastia olikin haastavia, tiheää korpimaastoa ja kunnon korkeuserot. Metsän tiheys pakotti myös laittamaan lamput päälle. Onneksi suurempia pummeja ei tullut, vain rastille CP16 arastelimme mennä tarpeeksi pitkälle.

Reitinvalintaa välillä CP14 – CP16.

Suunnistuksen loppupuolella Reijolla alkoi vanha penikkavaiva vaivaamaan ja Anulla alkoi energiat olemaan vähissä. Vaikka mukana oli evästä niin se ei oikein maistunut. Vaihdossa piti ottaa kunnon suolakurkkutankkaus ja olotila parani nopeasti. Huolto venyi, kun olosuhteet olivat mukavat, suojassa sateelta muuttoautossa.

Huolto mukavasti sateelta suojassa muuttoautossa.

MTB2 53km

MTB osuuden alussa oli pari kunnon tunkkaus pätkää. Muuten reitti kulki pieniä metsäteitä pitkin eikä ollut läheskään niin teknistä kuin ensimmäinen MTB osuus. Kartturilla alkoi myös matka painaa ja CP25:n jälkeen tuli suurin pummi, kun poljettiin toista kilometriä väärää tietä pitkin. Pari seuraavaa rastia käytiin noukkimassa jälleen tunkkaamalla vaarojen päältä. Loppumatka olikin tasaisempaa. Tässä vaiheessa Anu lisäsi vaatetta, kun lämmöt eivät meinanneet pysyä yllä. Vesisade oli kastellut jo osuuden alussa ja pyöräillessä eivät varpaat meinanneet pysyä lämpöisinä. Lisäksi Anu alkoi nukahdella pyörän selässä. Onneksi yksi rasti piti kävellä upottavalta suolta ja tässä varpaat sai lämpenemään. Osuuden loppupuolella todettiin myös tuulen yltyneen ja melonta alkoi mietityttämään, lähinnä Anun palelun takia. 

TA:lle saavuimme hieman ennen klo 7 ja melonnan cut-offiin oli aikaa vielä reilu tunti. Anu otti pikaiset  torkut nurmikolla ja samalla Reijo selvitti vaihtoehtoja, melontaa 26km oletettavasti noin 4h tai cutoff eli MTB noin 23km eli reilu tunti. Mielessä siinsi jo tulevan viikonlopun Jukola ja huokuttelevammaksi vaihtoehdoksi valikoitui pyöräily. Tankkaus ja pienet torkut piristivät nopeasti ja muutaman kilometrin pyöräilyn jälkeen mieleen hiipi ajatus, että olisiko sittenkin pitänyt lähteä melomaan. Maalissa olimme noin 24h ja 194km kisaamisen jälkeen.

Maalissa hymyilytti.

Myöhemmin kuulimme, että miesjoukkueetkin olivat joutuneet tekemään hartiavoimin töitä tuulta vastaan viimeisessä melonnassa ja aikaa kului useimmilla lähes 5h. Siinä vaiheessa pyöräilyn valinta ei harmittanut enää ollenkaan. Reitin vaativuudesta kertoo myös se, että vain 4 joukkuetta kiersi koko radan, 3 joukkuetta kiersi lyhennetyn radan ja jopa 4 joukkuetta keskeytti.

KARSU:lle iso kiitos hienoista ja hyvin organisoiduista kisoista. 

Jälkipelit GPS-seuranta sivulla: http://www.tulospalvelu.fi/gps/20150606ursakkarsuE/