Kevätrogaining (12h) 2010

Tiimi kävi helatorstaina 12h yörogaining harjoituskilpailussa Vantaan Keimolassa. Lopputuloksena oli 63.5km juoksun/kävelyn jälkeen harjoituksen toinen sija ja kasa päin oppeja siitä, miten suoritusta pystyy parantamaan joka osa-alueella.

Yleistä harjoituksesta
Työpäivän jälkeen keräsimme kamat kasaan ja suuntasimme illalla Keimolan Kaiun majalle Vantaalle. Viiden euron nimellistä korvausta vastaan saimme ensiluokkaiset vedenpitävälle paperille tulostetut kartat 1:25000 mittasuhteella. Ilma oli loistava, lämmintä riitti eikä edes yöksi oltu luvattu kylmää tai vesisadetta, joten odotukset lähdössä olivat korkealla.

Reittisuunnitelmasta
Reittisuunnitelman teimme tarkoituksella optimistisesti siten, että vain yksi rasti olisi jäänyt väliin linnuntietä n. 55km olevalla reitillä, ja loppuun jäi paljon pelivaraa rastien valikoimiseen. Pimeän ajan ajoittuminen harjoituksen puoleen väliin tarkoitti melkeinpä automaattisesti, että lähtöpaikasta kauimmaisessa reunassa olevat isojen pisteiden metsärastikeskittymät osuisivat pimeälle, joten emme yrittäneet niitä sen enempää optimoida reittisuunnittelussa. Noviisivirheenä emme mitenkään erityisesti huomioineet paria jokien ylitystä, jotka sattuivat osumaan reitille.

Alkumatka
Lähdimme startista klo 20.00 liikkeelle rauhallisesti hölkkäillen. Aika monta porukkaa näytti lähtevän samaan suuntaan ja vauhtia tuntui piisaavan muilla aika paljon enemmän kuin meillä. Alku hölkkäiltiin 7 km/h vauhtia metsäteitä pitkin välillä oikaisten metsän läpi. Ensimmäiset rastit (kts. kartta alhaalla) 20, 27 ja 35 löytyivät hyvin kunnes saavuimme Pitkäsuon täytemaa-alueelle, joka oli ihan erinäköinen kuin kartassa. Pummasimme rastia 40 sellaisen kilometrin lenkin aika monen muun tiimin kanssa. 40:ltä teimme ratkaisun välttää korkeuskäyriä ja teitä pitkin kiertoa 36:lle, joten juoksimme niityn reunaa rastille. Päätellen toisen tiimin vauhdista reittimme oli kyllä hiukan nopeampi kuin teitä pitkin tehty kierto, oliko se niin järkevä olikin sitten toinen juttu. Niitty oli nimittäin varsin märkä koko matkan ja goretex-lenkkarit sisältä ja ulkoa yhtä kosteat. Rasti löytyi kuitenkin nopeasti.

36:lta päätimme lähteä alkuperäisestä reittisuunnitelmasta poiketen suoraan 39:lle ja sieltä sitten tiputtaa 30:n kautta 41:lle. Vestrasta 39:lle menevää polkua emme kyllä koskaan löytäneet mutta itse rasti kyllä löytyi sieltä mistä pitikin. 41:lle saavuimme yhtäaikaa Tohtori Ruohosen kanssa. Vähän aikaa hölkkäiltiin samaa matkaa rastin jälkeenkin mutta sitten annoimme Ruohosen mennä omia menojaan. Tässä vaiheessa alkoi jo hiukan hämärtyä, saimme kuitenkin 51:n haettua vielä ilman valoja.

Pimeän aika
Päädyimme pitämään reissun pisimmän tauon, noin 3min, ennen 55:sta. Tämän tauon aikana laitoimme lamput päähän ja söimme vähän, ja sitten pimeään metsään. Pienen koukun kautta rasti löytyi, 38:lla tapasimme Luistelijat joiden kanssa jatkoimme 52:lle. Ruohonen tuli 52:lta lähtiessämme vastaan, hän oli jo hakenut 34:n siinä välissä. Samantien meillekin valkeni, että oma reittivalintamme oli paljon huonompi. Olisi pitänyt mennä 38:lta 34:lle, sieltä 52:lle ja sitten kartan ulkopuolella olevaa tietä pitkin 47:lle.

52:lta lähdimme kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 34:lle, vaikka takaraivossa kolkutteli, että ko. rasti pitäisi jättää väliin ja mennä suoraan tietä pitkin 47:lle. Tästä alkoikin sitten alkumatkan ongelmat, 34:n löytyi pitkän etsinnän jälkeen ja matkalla 47:lle Luistelijat tulivat vastaan naureskellen, että olipa "helppo" rasti... Määrätietoisesti ja tarkasti karttaa lukien menimme kohti rastia, kunnes totesimme menneemme väärään solaan ja sitä pari sataa metriä rastin ohi. Lähdimme takaisin päin ja pyörimme alueella pitkään mutta pimeässä oli ihan mahdotonta saada maastosta kiinni, mikä jyrkänne ja kallio oli mikäkin, joten lopulta oli pakko todeta, että rasti jäi nyt löytymättä ja jatkaa matkaa kohti seuraavaa rastia.

Lyötyinä jatkoimme teitä pitkin kohti 23:sta ja päätimme samalla oikaista ja jättää 45:n ja kartan mukaan vaikean 56:n väliin. Oliko tuo oikea päätös on vaikea sanoa, 9 pistettä olisi ollut kohtuullisella kierrolla otettavissa. Sen verran oli moraali kuitenkin maassa, että ajattelimme sitten hakea varmoja helppoja rasteja lopussa säästyneellä ajalla. Jatkoimme 42:n ja 59:n kautta ja tasan puolessa välissä kisaa törmäsimme Niilokseen ja Skylihmeen paikallisessa pubissa. Jaffat naamaan, vähän lisää vettä JanneH:n juomapussiin ja matka jatkui kohti pohjoista rastille 46. Rastilla 46 katselimme että onpas aika leveä tämä Lepsämänjoki ja seuraavalle rastille mennessä se pitäisi ylittää. Pohjoisen kautta olisi rastille saattanut päästä kuivin jaloin aika isolla kierrolla, mutta kun tuota ei näkynyt kartassa ei auttanut muuta kuin jatkaa alkuperäisellä reitillä.

Joen ylitys ja kohme
Kun tulimme valittuun ylityspaikkaan koitimme vielä katsella molempiin suuntiin eikö mistään pääsisi kuivin jaloin yli. Joki näytti kuitenkin jatkuvan yhtä leveänä molemmissa suunnissa, joten ei auttanut muutakuin pakata irtonaiset kamat reppuun ja reppu joen yli. JanneH otti ensimmäisen heiton ja reppu lensikin komeassa kaaressa, kunnes se laskeutui noin puoli metriä vastarannasta, tietenkin joen puolella. Toinen reppu lensi peräti metrin vastarannan yli. Uinnin jälkeen totesimme, että JanneH:n kännykkä minigrip-pussissa ei kestänyt vettä. JanneS huomasi jättäneensä uuden peukkukompassin toiselle puolelle jokea, kohmeisena ei kuitenkaan huvittanut lähteä uimaan takaisin, joten kompassi jäi odottamaan myöhempää noutoa.

Tästä alkoikin tuskien taival, JanneH märkien vaatteidensa ja märän reppunsa kanssa oli niin kohmeinen, että täytyi juosta, jotta kroppa olisi edes vähän lämmennyt. Jatkoimme kohmeista matkaamme 37, 54, 53 ja 26:n kautta 57:lle, jossa alkoi jo valjeta sen verran, että valot pystyi laittamaan pois. Mielen ollessa pohjilla päätimme välttää kaikella hinnalla rastilla 50 odottavaa uintia ja suuntasimme pitkän tiesiirtymän 58:lle. Samalla teimme päätöksen, että 58:lta tulemme suorinta tietä matkalla olevien rastien kautta maaliin, oli kello maalissa mitä tahansa.

Aamuyön ja aamun tunnit
Ilmeisesti JanneH kuitenkin lämpeni pitkällä tiesiirtymällä, koska nukahti pari kertaa kävellessään. Onneksi autoja oli aika vähän liikkeellä kun JanneH yht'äkkiä ajautui keskelle tietä. Jalat kuitenkin liikkuivat, joten säpsähdysherätyksen jälkeen jatkoimme tiukkaa marssivauhtia JanneS:n johdolla. JanneH luovutti kompassinsa JanneS:lle, joka sitten vetikin tiimiä seuraavat rastit 58, 48 ja 31:n. Tässä vaiheessa JanneH oli taas takaisin elävien kirjoissa ja tiimillä oli hulppeat 1,5 tuntia aikaa ennen maalin sulkeutumista, joten päätimme käydä hakemassa vielä moottoritien toiselta puolelta 28:n ennen helpohkoja loppurasteja 24, 29, 25 ja 21. Maaliin saavuimme hyvissä voimissa 63.5km jälkeen ajassa 11h 50min.

Analyysiä
Lopputuloksena oli harjoituksen toinen sija kylläkin aika reilusti Ruohosen perässä. Paremmalla reittisuunnittelulla olisi ollut otettavissa enemmänkin pisteitä. Mukaan olisi ehkä sittenkin kannattanut pakata vaihtokerrasto, sillä vaikka lähtiessä lämmintä olikin, pahin kohme vaihe olisi sillä ehkä vältetty. Muuten suoritukseen voi olla tyytyväinen, pisin yksittäinen pelkästään jaloin tehty suoritus molemmille ja lopputuloksena jalat tuntuivat kuin märillä lenkkareilla maastossa juostun maratonin jälkeen, eli lisää näitä.

Varusteista
Varustesuunnittelu onnistui kohtuullisen hyvin. JanneS:llä oli lähtiessä energiajuomaa vähän vajaa 3 litraa ja juomat loppuivat viimeisen tunnin aikana, mukana olleet 3 suklaapatukkaa ja lihapullapussi maistuivat myös. Suolapähkinöitä sellaisenaan tuli kannettua mukana ihan liikaa, varalla olleet energiageelit jäivät myös käyttämättä.

Kenkinä JanneS:llä oli Icebugit, jotka eivät ehkä kuitenkaan olleet paras mahdollinen valinta reitille, jossa oli aika paljon tietä. Goretex sisänsä oli ihan hyvä ominaisuus kengässä tällaiseen tapahtumaan mutta nastat tuntuivat asfaltilla kävellessä aika inhottavilta. Muutoin vaatetuksena oli suunnistustrikoot, jotka riittivät hyvin, yläosassa tekninen t-paita, pitkähihainen suunnistuspaita ja kevyt kuoritakki sekä osan ajasta käsissä hanskat ja päässä pipo tai lippis.

Jatkosta
Tiimin seuraavana koitoksena on kahden ja puolen viikon päästä tiimin rogaining kauden päätapahtuma Salpausrogaining (12h), koska nyt näyttää vahvasti siltä että Retkirogaining jää tiimiltä väliin aikatauluongelmien johdosta. Retkirogaining sattuu harmittavasti kauden päätapahtuman AC24:n jälkeiselle viikonlopulle ja kun A24:sta edeltävällä viikonlopulla on jo Hiiltomiehet Adventure, into tuskin riittää kolmeen pitkään kisaan peräkkäisinä viikonloppuina. Olemme kuitenkin menettäneet sydämemme tälle hienolle lajille ja tulemme varmasti näitä kisoja käymään jatkossakin. Varsin hienoa, että tänä vuonna järjestetään ennätysmäärä rogainingkisoja Suomessa, ei ole montaa vuotta kun Retkirogaining oli Suomen ainoa rogainingtapahtuma.

Isot kiitokset Mialle ja Tiinalle, jotka järjestivät tämän aivan mahtavan tapahtuman! Toivottavasti jaksatte järjestää näitä jatkossakin, me ainakin olemme mukana jos aikataulut antavat myöten.

Kartta:


Kuljettu reitti:


JanneS