keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Lupus Extreme-AGDE viidenneksi rogainingin EM-kisoissa

Lupus Extreme oli edustettuna kahdella kokoonpanolla lauantaina ja sunnuntaina Katalonian auringossa käydyissä rogainingin Euroopan-mestaruuskilpailuissa. JanneH ja Paul Galode ottivat viidennen sijan miesten avoimessa kilpasarjassa 330/363 pisteellä. JanneS ja Pekka Pajunen sijoittuivat samassa sarjassa sijalle 24 pistein 265.
 
teksti ja kuvat: Janne Hietala
 
Ajatus osallistua rogainingin EM-kisoihin heräsi elokuussa, kun keskustelimme Paulin kanssa kisasta. La Llacuna sijaitsi vain muutaman tunnin ajomatkan päässä Paulin kotoa Montpellieristä, joten reissuun oli helppo yhdistää myös perheloma. Kesällä en vielä edes ymmärtänyt, miten täydellisen valinnan tiimikaveriksi onnistuin tekemään.
 
Saavuimme kisapaikkakunnalle perjantai-iltana ja majoituimme Prittisen Juhan bongaamaan ylelliseen huoneistoon, jonka ulko-ovesta pääsi suoraan lähtö- ja maalipaikkana toimineelle torille. Uima-altain ja infrapunasaunoin varustettu hotelli pesi järjestäjän tarjoaman lattiamajoituksen 100-0. Samalla kuulimme runsaasti vinkkejä tulevaa haastetta varten, sillä Juhalle ja Nurmisen Jounille kisa oli jo ties kuinka mones 24 tunnin rogaining, meille molemmille puolestaan ensimmäinen.
 
Kartat saimme käteen lauantaina noin klo 10 ja aikaa suunnitella reitti oli pari tuntia. Kartta näytti hyvältä, mutta optimaalisen reitin löytäminen oli vaikeaa. Oli hankalaa arvioida, kuinka pitkän matkan vuorokaudessa ehtii taivaltaa ja toisaalta korkeuskäyrien vaikutus oli huomioitava reittisuunnittelussa. Teimme pari erilaista variaatiota, mutta lopulta päädyimme samaan perusideaan kuin Juha ja Jounikin, eli alussa putsataan pienellä lenkillä keskellä karttaa sijainnut harjanne ja laakso sekä osin viereisen harjanteen reuna. Sen jälkeen kisakeskuksesta lisää tavaraa ja pidempi lenkki kartan ympäri. Loppuun jätimme lisälenkin, mikäli aikaa olisi. Huonona puolena oli, että reitin pituus oli enemmän kun kuvittelin jaksavamme juosta ja lopussa oikomahdollisuudet olivat sellaisia, joilla menettää paljon pisteitä. Kuva reittikartasta on huono ja se päivitetään, kun järjestäjät laittavat sivuilleen. Kartan näkee parhaiten avaamalla sen uuteen ikkunaan.

Suunniteltu reitti pinkillä ja kuljettu reitti oranssilla piirrettynä
 
Kisan kulku pääpiirteissään
 
Lähtömerkin jälkeen painoimme välittömästi jyrkkään rinteeseen polkua ylös. Syke takoi kävelystä huolimatta anakynnyksellä, mutta Paul näytti etenevän vahvasti. Tässä vaiheessa alkoi selvitä, miten hyvässä seurassa todellisuudessa olin. Samaan suuntaan lähti vähän joukkueita ja nekin putosivat kelkasta melko nopeasti. Alun kulku oli hyvää ja rastit löytyivät helposti. Paulille suunnistaminen tämäntyyppisellä kartalla oli tuttua ja niinpä itse tyydyin lähinnä seuraamaan ja varmistamaan.
 
Aikaa ensimmäisen lenkin kiertämiseen meni vain vähän päälle neljä tuntia, vaikka arviomme oli ollut noin viiden luokkaa. Siltikään ei tuntunut siltä, että olisimme aloittaneet liian kovaa. Suunnistuksellisesti teimme kaksi muutaman minuutin koukkua. Kisakeskuksessa pakkasimme lisää evästä, vaihdoimme kuivaa päälle ja kumosimme noin litran coca colaa. Vaihtoon meni aikaa yhdeksän minuuttia, mutta sen jälkeen olo oli kuin uudelleen syntynyt.
 
Paul keskittyy suunnistukseen, jottemme hukkaa polkua
 
Heti toisen lenkin alkuun riitti kiivettävää parin jyrkän rinteen muodossa. Pimeä laskeutui noin kuusi tuntia startista ja edessä oli 14 tuntia pimeää. Keli oli loistava, täysikuu paistoi pääosin kirkkaalta tähtitaivaalta ja lämpötila pysyi selvästi plussan puolella. Paul hoiti suunnistuksen tyylikkäästi, mutta itselleni yö oli kovaa taistelua. 10 kofeiinipitoisesta karkista huolimatta luomet tuntuivat raskailta ja muutaman kerran olin nukahtaa kävellessämme tiellä. Etureisissä tuntui jyrkkien alamäkien rasitus ja kipu oli paikoin todella kova.
 
Maasto oli rutikuiva, joten vettä sai vain järjestäjien vesipisteistä, jos niistäkään. Selvitimme reissun kolmella täydennyksellä, eli kumpikin joi noin kahdeksan litraa. Yhdessä pisteessa kaivo oli kuiva, mutta nappasimme vettä epämääräisesti pulppuavasta putken päästä. Xinixillä vältyimme kuitenkin ongelmilta.
 
Pahin virhe tapahtui ennen rastia 92, kun päätimme oikoa puskan läpi lyhyen matkan välttääksemme kiertoa ja korkeuskäyrää. Emme kuitenkaan löytäneet pimeässä piikkipuskassa polun päätä ja teimme noin puoli tuntia koukkua. Muuten virheitä tuli vähän ja joitain rasteja haimme eri järjestyksessä kuin olimme ajatelleet. Kaikki tarkennukset suunnitelmaan olivat parempaan päin.
 
Aurinko nousee ja muutama tunti enää jäljellä
 
Aamun sarastaessa totesimme, että aikaa suunniteltuun lisälenkkiin ei ole ja kipu jaloissani oli niin kova, ettei juoksemisesta tullut oikein mitään edes tasaisella tai alamäissä. Laskimme, että ehdimme kiertää laakean kukkulan, kerätä sen takaa isot pisteet ja poimia toisiaan lähellä olevista vähempiarvoisista rasteista ainakin yhden. Lopussa sain kivuntunteen siirrettyä sivuun ja iskimme loikkarin päälle viimeisillä rastiväleillä. Niinpä saimme kerättyä kaikki pienetkin pisteet lopusta ja ylitimme maalilinjan ajassa 23.38.
 
Jälkianalyysiä ja katkeraa tilitystä
 
Rogaining jos mikä tarjoaa hyvän mahdollisuuden jälkiviisastelulle. Suunnittelemamme reitti oli todennäköisesti melko hyvä, sillä viides sija oli ennakkoon ajateltuna vahvasti yläkanttiin. Toisaalta matkaa pronssiin jäi vain kolme pistettä. Se olisi vaatinut itseltäni hiukan paremmat jalat, sillä lopussa olisi ollut pistolla haettavissa kuusi pistettä muutaman kilometrin juoksulla. Toisaalta samalle rastille olisimme ehtineet ilman isoa virhettä tai jättämällä rastin 34 väliin. Siellä tuhlasimme noin 30 minuuttia kolmeen pisteeseen. Tällä kertaa tyytyminen on kuitenkin viidenteen sijaan, mikä on sama, kuin olisi ollut 50. Vain voittajat muistetaan.
 
Kisa oli jaloille äärimmäisen raskas, sillä nousumetrejä tuli noin viiden kilometrin verran ja taivallettavaa 130 km. Syksyllä oli tarkoitus käydä kerran viikossa Malminkartanon mäessä, mutta sairastelun ja lumentulon takia kerrat jäivät vähiin. Se tuntui reisissä enkä ollut riittävän hyvin valmistautunut kisaan. Tuskin koskaan etureidet ovat olleet niin kipeät kesken kisan, mutta yllättäen muutamaa päivää myöhemmin käveleminen on jo helppoa.
 
Positiivista kisassa oli kuitenkin paljon. Pystyimme etenemään enemmän kuin ajattelin ja Paul hoiti suunnistuksen vahvasti. Vatsan kanssa ei ollut ongelmia ja ruokaa tuli syötyä noin 200 g lukuun ottamatta kaikki, mitä oli matkassa. Alas meni muun muassa pizzaa, croissanteja, sämpylöitä, muffinseja, geelejä, patukoita, juustoa ja karkkia. Jalat säilyivät hyvässä kunnossa, mihin auttoi kahden sukan käyttö. Vastoin kaikkia uskomuksia en rasvaillut jalkoja ollenkaan ennen kisaa ja tossunakin oli vasta edellistiistaina korkatut La Sportiva C-lite 2.0:t. Jalkoihin auttoi myös se, etteivät ne kastuneet kuin kerran, kun astuin Katalonian ainoaan vesilätäkköön.
 
Kisan aikana jälleen mietti, mikä saa itsensä kiusaamaan näin mukavaa miestä, mutta tuskin reissu viimeiseksi jäi. MM-kisat Venäjällä jäävät väliin, mutta Retki-Rogaining osuisi kalenteriin ihan mukavasti.



lauantai 19. tammikuuta 2013

Viikko aikaa rogainingin EM-kisoihin

Rogainingin Euroopanmestaruuskilpailut käydään tulevan viikon lauantain ja sunnuntain aikana Espanjassa La Llacunassa noin 70 km etäisyydellä Barcelonasta. Tiimistä karkeiloihin ottavat osaa JanneS ja JanneH, eri joukkueissa tosin. JanneS kisaa Pekka Pajusen kanssa ja JanneH suomalaisranskalaisessa joukkueessa Paul Galoden kanssa.

Teksti: JanneH

Kisakausi starttaa omalta ja JanneS:n osalta jo tammikuussa, kun Espanjan talvessa käydään 24 tunnin the Wild Boar Rogaining, joka on tänä vuonna saanut EM-arvon. Myös moni muu suomalainen on poiminut kilpailun kalenteriinsa, sillä ilmoittautuneiden joukosta löytyy peräti 30 saman maan kansalaista. Kaiken kaikkiaan metsään säntää 2-5 hengen joukkeita noin 250.

Kilpailun starttilaukaus lävähtää ilmoille lauantaina 26.1. klo 12:00 paikallista aikaa. Sitä edeltävän kahden tunnin aikana joukkueet ovat suunnitelleet reittinsä ja osa jo pilannut mahdollisuutensa menestyä. Kartan mittakaava on 1:25 000 ja koko suuruusluokkaa A2. Kilpailualue on vain noin 100 km2, mutta korkeuskäyrää riittää, joten etenemisvauhti on keskimääräistä hitaampi. Alueen laaksot sijaitsevat noin 500 m tasolla ja mäkien laet 900 m paremmalla puolella. Kulkukelpoisuus polkujen ulkopuolella on suurimmaksi osaksi huonoa, joten pääosa ajasta liikutaankin uria pitkin.

Ote kisa-alueen kartasta verrattuna Googlen satelliittinäkymään

Lämpötila kilpailun aikana pyörii -2...+8 haminoilla ja tämänhetkiset ennusteet lupaavat päiväsaikaan auringonpaistetta. Päivän pituus tosin on vain 10 tuntia, joten yösuunnistusta on tarjolla 14 tunnin verran. Tämä saattaa koitua monen joukkueen kohtaloksi, sillä jos hukkaa itsensä kartalta, voi sille olla hankala päästä. Lisäksi rastipisteet saattavat olla hankalia, jos ne sijaitsevat polkujen ulkopuolella rinteessä.

Rogaining ratkeaa usein siihen, kuinka tehokkaasti jaksaa kerätä pisteitä viimeisen viidenneksen aikana. Alkuvauhti on oltava maltillinen, jotta tossu liikkuisi kohtalaisesti vielä kisan loppupuolellakin. Erityisesti tiimillemme tämä on tärkeää, sillä molempia yhdistää kyky (vai taipumus?) startata kovaa. Lisäksi viimeisen neljän tunnin aikana on 40 % kisan valoisasta ajasta.

Kamat on pääosin jo pakattu, sillä lento Ranskan maalle lähtee huomenaamuna. Kilpailuun valmistaudutaan vajaan viikon verran Paulin luona Montpellierissä, joten jetlagikaan ei voi käyttää tekosyynä kilpailun lopputulokseen. Hiilihydraattitankkaus vedetään tällä kertaa siis patongilla ja valkoviinillä.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Loppiaisrogaining 2013

Loppiaisrogaining 2013

Miia Hovi, Tiina Isoniemi ja Sanna Lassila järjestivät yhdessä Rasti-Jyryn kanssa perinteeksi muodostuneen 8h Loppiaisrogainingin 6.1.2013 Kirkkonummen Masalassa. Lupuksesta kuntotapahtumaan osallistuivat JanneH, JanneS, Reijo, Anu ja Jussi. JanneH ja Jussi juoksivat yhdessä Antti Niinikosken kanssa (Fantti) omina joukkueinaan. JanneS kisasi tulevan EM-rogaining-parinsa Pekka Pajusen kanssa ja Reijo ja Anu muodostivat oman joukkueen. Alustavat tulokset

teksti ja kuvat Jussi Kallioniemi

Kisa järjestettiin tällä kertaa Kirkkonummella Vitträskin, Juusjärven ja Humaljärven ympäristössä ja kisakeskuksena toimi Masalan koulu. Sää suosi ja pikkupakkasessa saatiin seikkailla.

suunniteltu ja kuljettu reitti


Suunnitelmana (JanneH, Jussi ja Antti) oli hakea kaikki muut paitsi 5 läntisintä rastia. Kiertosuuntana vastapäivään. Startin jälkeen huomasimme, etteivät muut olleet lähdössä samaa reittiä meidän kanssa. Alun rastit 22-25-27-38-50-45 juostiin pääsääntöisesti tietä pitkin. Multisport kävi juuri meitä ennen rastilla 25, mutta jatkoivat sitten eri suuntaan.  Rasteille 49-37-53 saatiin sitten enempi maistaa umpihankikävelyä. Varsinkin linjan alla ollut maasto tarjosi paikoin erittäin hidaskulkuista pohjaa. Usein lumen alta löytyi märkää ja ainakin allekirjoittaneella olleet vedenpitävät sukat toimivat hyvin. Kertaakaan ei onneksi jalka uponnut yli nilkan. Kengät kastuivat, mutta jalka pysyi kuivana ja lämpimänä.

Voittajat ja suksijat
Rastin 53 jälkeen oli taas tarjolla enempi tievoittoista juoksupohjaa. 43, 54, 34 ja 24 löytyivät ilman ongelmia ja juoksukin taas maittoi rämpimisen jälkeen. Rastille 56 kiersimme turhaan kaikkien jyrkänteiden pohjoispuolitse, kun nopeampi reitti tule suoraan jyrkänteiden välistä, jota tulimmekin pois rastilta. 51, 44 ja 30 rastit tarjosivat vaihtelevaa juoksupohjaa; umpihankea, kovaa polkua, pehmeää polkua ja tietä. 48 päätettiin juosta tien kautta. Onneksi, sillä rastin pohjoispuolinen suon (järven?) reuna oli kuulemma erittäin hidaskulkuista maastoa.  Rasti 57 oli suhteellisen koskematon, muutamat suksenjäljet nähtiin ja parit kengänjäljetkin. Rastille 39 maasto tarjosi puhdasta umpihankea ja oli paikoin hyvin hidaskulkuista. Rasti löytyi helposti mäen päältä. Myöskään polkua rastilta 39 kaakkoon ei ollut kukaan käyttänyt (pois lukien suksijat, mutta se ei paljon auttanut).
Rastilta 43 tulossa
Rastit 40, 29 ja 59 menivät hyvin juosten. Hieman ennen rasti 59 laitettiin lamput päähän. Rastilta juostiin turhaan itään alas tielle, kun etelään olisi mennyt suoraan polkukin (toki mökki kiertäen). Rastille 55 seurattiin pimeässä muiden jälkiä, mutta varsinaista polkua ei ollut. 33 tehtiin koukku rannan kautta ja muutenkin kartan lukuun meni hetki aikaa. Itse rasti löytyi lopulta helposti. Tässä tehtiin reittisuunnitelmamuutos. Kisa-aikaa oli vielä tässä vaiheessa n. 2h jäljellä. Alkuperäisen mukaan olisi menty samoja jälkiä takaisin Sepänkylään. Nyt päätettiin jättää 46 väliin ja lähteä rastilta kaakkoon suoraan tielle. 28:lle tietä myöten ja lopuksi pellon reunaa. Pientä hakua rastissa, kun tuli lähdettyä rastille hätäisesti pellon nurkasta. Tarkoitus oli ottaa pistona 32, mutta linjaa pitkin meni kovapohjainen moottorikelkan ura kohti 21:ttä. Mentiin siitä ja hyvä ja nopea pohja siinä olikin. Rastilla 21 aikaa oli vajaat 1,5h ja päätettiin riskillä käydä hakemassa pistona 46. Rasti löytyikin hyvin, mutta paluumatkalla tielle onnistui kompassin käyttäjä (=allekirjoittanut) kääntymään 180 astetta ja hetki painettiin takaisin kohti rastia. Lopulta päästiin takaisin tielle ja laitettiin loikkari päälle. Haettiin vielä rastit 41, 26 ja 23 ennen määräajan umpeutumista.  

Juoksimme n. 55km ja haimme 31 rastia, joista saatiin 111 pistettä. Sillä päästiin tässä tapahtumassa kakkospaikalle. Aikaa taisi jäädä käyttämättä vajaat 10min. Jälkikäteen katsottuna reittimme ei ollut optimaalisin. Alusta olisi pitänyt lähteä suoraviivaisemmin kohti rastia 45 ja jättää muutama pienipisteisen rastin kierto väliin. 57 rastin jälkeen olisi pitänyt lähteä hakemaan läntisimmät rastit (isot pisteet) ja jättää 39 välistä. Oikea päätös oli jättää välistä 31 ja 42, jotka olivat tiettömän taipaleen päässä. Multisport keräsi 7 pistettä enempi ja juoksi pari kilometriä vähemmän. Maastot olivat hienot, kiitokset järjestäjille.