Viime syksynä tein päätöksen, että pari kautta kilpailukäytössä ollut Ridley Mamba saa siirtyä syrjään aktiivikäytöstä ja tilalle tarvitaan uusi maastopyörä. Itse pyörässä ei sinänsä ole mitään vikaa, runko vain on aavistuksen liian iso minulle, joka aiheuttaa alaselkäkipuja pitkillä lenkeillä. Lisäksi pyörä on juuri sen verran vanhaa mallia, että siinä ei ole levyjarruja. Tuon puutteen nyt voisi korjata, mutta liian isosta rungosta ei tee sopivaa millään, joten Ridley lähtee myyntiin kun uusi pyörä saapuu.
Mietinnän, minkä maastopyörän hankkisin, aloitin jo syksyllä. Ensimmäinen päätettävä asia oli pysyäkö täysjoustossa vai ostaako samalla rahalla pari kiloa kevyempi etujousitettu pyörä. Lyhyissä peruskisoissa kevyt etujousitettu olisi todennäköisesti parempi, koska kisoissa on yleensä aika vähän teknistä ajoa, jossa täysjoustosta saa enemmän hyötyä. Pidemmissä kisoissa täysjouston mukavuus taas on parempi, useita tunteja kun ajelee yhteen menoon niin takajousitustakin oppii arvostamaan. Lopputulemana mietinnöistä oli, että pysyn täysjoustossa, lähinnä siitä syystä, että se on monikäyttöisempi ja yhden kisapyörän taktiikalla on parempi omistaa hyvä täysjousto kuin hiukan kevyempi etujousitettu. Tosin tuo valinta vaihtelee henkilöittäin, mikä sopii minulle ei välttämättä ole jollekin toiselle se paras vaihtoehto.
Ideaalitilanne olisi toki jos olisi molemmat, joista valita kisan mukaan, mutta kun aktiivikäytössä on jo maantiepyörä, cyclocrossari, täysjousto ja varatyömatka- sekä peräkärrynvetopyöränä vanha jousittamaton maastopyörä, ei viides pyörä oikein mahtuisi mihinkään, joten täytyy pystyä valitsemaan. Käytännössä uuden pyörän hankinta vaatii sitä, että yksi pyörä lähtee pois. Toki jos päivittäisi vielä tuon nelospyörän hyvään etujousitettuun... mutta ennen sitä pitää vielä päivittää cyclocrossari uuteen keväällä 2011, koska se on päivittäisessä käytössä ja ikää ja kilometrejä alkaa olla sen verran takana, että on sen vuoro seuraavaksi.
Tosiasia on, että useissa kisoissa pärjäisi ihan hyvin perus-hybridilläkin, mutta kun noita viimeisiä minuutteja koitetaan viilata pois, niin alle pitää saada kunnon maastopyörä - ja on se aina miellyttävämpää kisata kunnon välineillä. Ensimmäisen seikkailukisani 2007 ajoin juurikin tuolla nykyisellä nelospyörällä, jousittamattomalla Helkamalla. Samalla pyörällä olen ajanut myös pari MTB maratonia ja ihan hyvin se niissäkin toimi.
Itse täysjouston valinnassa seuraava päätös oli hankintabudjetti. Päädyin 2000-2500 euron budjettiin, tuolla rahalla saa jo hyvän pyörän ja tuon jälkeen keventyneet kymmenet grammat alkavat maksaa suhteessa aika paljon. Tavoitteena oli löytää joko täysin uusi tai maksimissaan yhden kauden käytössä ollut selvästi parempitasoinen pyörä. Valitettavasti noita kisapyöriä liikkuu aika vähän S-koossa, joten valinta oli tehtävä uusista pyöristä.
Toisena oleellisena asiana oli päättää kuinka paljon joustoa pyörässä pitäisi olla. Koska seikkailukisojen tekniset pyöräilyosuudet ovat pääsääntöisesti ihan ajettavaa maastoa, suhteellisen lyhyt joustomatka on ihan riittävä. Päädyin kriteereissäni hakemaan pyörää jossa olisi 100mm joustoa sekä edessä että takana, maksimissaan 120mm. Tuon jälkeen pyörän paino alkaa nousta aika paljon ja hyöty lisäjoustosta on aika marginaalinen seikkailukisa käytössä.
Loppusuoralle vaihtoehdoista pääsivät Giant Anthem X2, Specialized Epic Comp ja Rock Machinen Vortex 90, josta Best Brakesistä olisi löytynyt yksi S-kokoinen -09 malli tarjouksessa. Ensimmäiseksi tiputin listalta Rock Machinen vain ja ainoastaan sen takia, etten oikein päässyt selvyyteen tuosta merkistä. Best Brakes listaa merkin Amerikkalaiseksi mutta kotisivujen perusteella kyseessä on Tsekkifirma. Koska en halua mitään epämääräisen merkkistä pyörää, josta en edes tiedä mistä maasta se on, päätin keskittyä noihin isoihin merkkeihin.
Loppujen lopuksi valinta kohdistui Giant Anthem X2:een, joka on nyt tilauksessa. Päätös oli lopulta helppo, kun sain hyvät suositukset eräältä tutulta, joka on ajanut Anthemilla hyvällä menestyksellä Maraton cuppia. Lisäksi Fillari-lehden mukaan Anthemilla voitettiin viime vuonna Tahkolla sekä 60km että 120km sarjat, joten kyseessä ei voi olla huono pyörä. Toki 60km:n sarjan voitto tuli aika paljon kalliimmalla mallilla, mutta 120km kisa voitettiin juurikin X2:lla. Viime metreillä arvoin vielä panostaako vähän enemmän, ja ostaa saman tien X1:n, mutta päädyin kuitenkin pysymään X2:ssa (ja budjetissa), koska lisähinta olisi ollut aika kova hiukan paremmista osista ja muutaman sadan gramman kevyemmästä pyörästä. Samalla lisäpanostuksella voi myöhemmin ostaa kevyemmät kiekot jota kautta tuo lisäkevennys myös hoituu, jos siihen on tarvetta.
Pyörän pitäisi tulla parin viikon sisällä, joten ehdin toivon mukaan saada säädöt kohdilleen ennen kauden avausta KY City Challengea. Tässä vielä kuva minkä näköinen pyörä on:
JanneS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti