Helatorstaina juostu BUFF® Trail Tour Finlandin toinen osakilpailu Bodom Trail keräsi Pirttimäkeen kovatasoisen joukon juoksijoita. Tekninen 21 kilometrin reitti vei mehut monelta sileän juoksijalta ja JanneH onnistui kairaamaan voiton kotiin. Jussi Nokelaisen ja Tomi Halmeen kohtaloksi koitui parin minuutin eksyminen reitiltä, mikä sekoitti pakkaa kärjen osalta.
Teksti: JanneH
Etukäteen ajatellen Bodom Trail sopi omiin juoksuominaisuuksiini Trail Tourin kisoista huonoiten. Lyhyt matka houkutteli paikalle monia kovia juoksijoita, joiden 10 km ja puolimaratonin noteeraukset sileällä ovat useita minuutteja omiani nopeampia. Näin lyhyellä matkalla kestävyys ja kivunsieto ovat pienemmässä roolissa kuin pitkällä matkalla ja hapenotto ja voima korostuvat. Suunnistuksen huippuliigan osakilpailu samana päivänä piti sentään maamme suunnistushuiput pois kisasta.
Karhunkierroksen jälkeen etelässä alkoi helleaalto ja näytti siltä, että Bodom Trail tullaan juoksemaan todella lämpimissä olosuhteissa. Paria päivää ennen kisaa saderintama kuitenkin saavutti Suomen ja olosuhteet muuttuivat ennakoitua haastavammiksi. Metsä tuli liukkaammaksi ja moni lähtikin matkaan nastakengillä. Oma valintani oli Salomon S-lab Sense 3 Ultra SG, jonka nappuloista viilasin vielä edellisiltana ammattilaisilta saadun vinkin perusteella pinnan auki ja tehtaan öljyt pois. Kenkävalinta oli hyvä eikä pidon kanssa tarvinnut tuskailla. Nappula puree pehmeään maahan hyvin ja juurakossakin askel pitää sovittaa yleensä juurien väliin. Ainoastaan märät avokalliot vaativat normaalia tarkempaa silmää ilman nastareita.
Kilpailun startti oli arvatenkin vauhdikas ja pyrin malttamaan alussa tehojen kanssa. Aki Nummela juoksi 12 km kisan ja lähti vetämään letkaa alusta lähtien. Ensimmäinen kilometri oli ulkoilutietä ja vaikka juoksin sen 3:40 min/km tahtia, oli edellä aika monta juoksijaa. Kun päästiin poluille, vauhti hidastui, joten ohitin pari hitaampaa ja liimauduin Nordmanin Eetun kantaan. Vaikka alku ei ollut kovinkaan rauhallinen, juoksin tehoilla, joilla uskoin jaksavani loppuun saakka. 6 km jälkeen porukkaa alkoi tulla pikku hiljaa vastaan ja ensimmäisen kierroksen lopussa 12 km kohdalla etenin Niinikosken Antin, Klasilan Jannen ja Mäkelä Jaakon letkassa. Eroa kärkeen oli noin minuutti.
Juha Hietanen niittää uraa Jani Riissasen seuratessa. Kuva: Merja Ylihärsilä
Toisen kierroksen alkupuolen peesailin Anttia ja meno alkoi tuntua tiukalta. Sinnittelin jonon jatkona ja kun tultiin lyhyelle tiepätkälle, Klasilan Janne siirtyi kärkeen. Eroa tuli muutama metri, mutta flunssan kanssa tuskaillut Antti jäi vähän enemmän. Sain kaimani nopeasti kiinni, kun päästiin taas polulle. Tiesin, että loppukirin varaan ei voi jättää vaan ratkaisut on tehtävä polulla ja lisäsin vähän kaasua noin 16 km kohdalla. Eroa taakse alkoi tulla ja 17 km kohdalla sain kisaa johtaneen Nisosen Antin kiinni. Heti sen jälkeen alamäessä piti laittaa vilkku päälle ja pitää tempo yllä.
Antti tekee eroa mäessä kävelemälläkin, vaikka muut juoksevat. Kuva: Merja Ylihärsilä
Tässä vaiheessa en ollut tavoittanut Nokelaisen Jussia, jonka kanssa käymme kovaa taistelua Trail Tourilla ja näytti siltä, etten saakaan kiinni. Viimeisellä juomapisteellä kuitenkin kuulin, että olen kärjessä, kun Jussi ja Halmeen Tomi olivat juosseet jossain harhaan. Loppumatkan maaliin pyrin vain juoksemaan mahdollisimman kovaa, jotta takaa ei enää päästä kantaan. Vauhti viimeisissä ylämäissä oli hidas ja jaloissa painoi, mutta pystyin raastamaan loppuun saakka ja ottamaan voiton noin minuutin marginaalilla. Toki voiton arvoa himmentää merkittävästi se, että Jussin ja Tomin vauhti oli koko matkan kovempaa ja ilman eksymistä he olisivat vieneet sijat 1.-2.
Maaliviivan ylitys. Kuva: Merja Ylihärsilä
Jälkeenpäinkin ajatellen oli yllättävää, että pystyin haastamaan niin hyvin monet kovat juoksijat, mikä on toisaalta osoitus siitä, että polulla tekniikan pitää olla kunnossa myös lyhyellä matkalla. Karhunkierroksen jälkeen olin viikon kipeänä ja juoksin kisojen välissä vain kolme lyhyttä lenkkiä. Tämä takasi sen, että pääsin lähtemään kisaan hyvin levänneenä ja tiistaina tehdyt 1-2 minuutin avaavat vedot metsässä antoivat jo kuvaa herkästä iskukyvystä. Monella kilpakumppanilla oli flunssaa ja muita vaivoja, joten maksimien ottaminen irti oli hankalaa.
Bodom Trail järjestettiin ensimmäistä kertaa ja oli heti jättimenestys joka suhteessa. Järjestäjät joutuivat asettamaan rajaksi 800 juoksijaa, kun alkoi näyttää siltä, että parkkitila ei tule millään riittämään. Hallitulla sosiaalisen median käytöllä ja tiedottamisella saatiin aikaan yhteiskyytejä, joten logistiikka pelasi näinkin isolla porukalla kuin rasvattu. Kisajärjestäjien kokemus mm. Nuuksio Classicista näkyy rautaisena ammattitaitona.
Maailmanluokan tunnelmasta kisassa vastasivat Janne Marin, Juha Jumisko ja kumppanit Keski-Euroopan tyyliin lehmäkellolla ja kovalla kannustuksella, joka kuului metsässä kauas. Samanlaista fiilistä oli aistittavissa Zegama-Aizkorrin videoilla viime viikonlopulta. Tämä kulttuuri kun vielä leviää laajemmin Suomeen, niin meiltä puuttuu enää vain vuoret.
Seuraava BUFF® Trail Tour Finlandin osakilpailu Pallas-Hetta juostaan parin kuukauden päästä. Sitä ennen omaan ohjelmaan kuuluu vain harjoittelua, joiden osana käyn juoksemassa ehkä jonkun kylähölkän. Näillä eväin ollaan toivottavasti heinäkuussa ja syksyn kisoissa taas iskussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti