torstai 2. syyskuuta 2010

Elokuun harjoitteluraportti

Viimeinen kesäkuukausi on takana päin ja syksy odottaa ovella. Treenattukin on, enemmän tai vähemmän, joten tässä raporttia kuluneen kuun liikkumisista.

JanneS:

Elokuu lähti hyvin liikkeelle: alkukuusta ohjelmaan mahtui rullistelua, salitreeniä, juoksulenkkejä, reilu parituntinen kanoottitreeni, pyöräilyä ja reilu kolmetuntinen packrafting-treeni Meikossa. Kävin jopa kerran pelaamassa sulkkista elokuun aikana. Valmistautuminen kuukauden kohokohtaan Archipelago Adventureen onnistui siis kohtuullisen hyvin, poislukien kipeytynyttä nilkkaa, mikä piti tehot juoksutreeneissä maltillisina.

Archipelagon jälkeen treenit ovatkin sitten ottaneet pitkän tauon ensin alkaneen kurkkukivun johdosta, joka viikon oireilun jälkeen on muuttunut flunssaksi. Nyt puolentoista viikon sairastelun jälkeen motivaatio alkaa olla todellakin kohdallaan treenien jatkamiseen mutta olotila ei ainakaan pariin päivään tule sitä sallimaan, täytyy vaan malttaa odottaa tervehtymistä. Elokuun treenitunneiksi tuli lopulta hiukan vajaa 30h, viimeisten puolentoista viikon ollessa nollalla tunnilla.

Syyskuussa suunnitelmissa on käydä parilla pidemmällä pyörälenkillä alkukuusta perusliikkumisten lisäksi, käydä mahdollisimman monissa yösuunnistusharjoituksissa ja loppukuusta tietenkin kisailla X-Kaadossa. Ainakin suunnitelman tasolla mielessä on myös käynyt aktivoituminen uinnin treenaamiseen kerran viikossa ja sulkkista voisi käydä pelailemassa silloin tällöin. Seinäkiipeilläkin pitäisi ehtiä, eli tekemistä olisi taas enemmän kuin käytettävissä olevaa aikaa, kuten yleensäkin. Käytännön tasolla lopputulos tullee olemaan taas jotain siltä väliltä, priorisointeja täytyy tehdä ja siinä listalla kärjessä ovat pitkät pyörälenkit, yösuunnistukset ja juoksulenkit.

JanneH:

Toisin kuin kollegalla, elokuun alkua haittasi pieni nuha, joka vei viimeisen ripauksen parin ensimmäisen viikon kovemmasta treenaamisesta. Osaa treeneistä piti muuttaa matalatehoisemmaksi, mutta kokonaisuutena suurta haittaa ei tullut. Kevyempi jakso alkoi muutamaa päivää ennen Archipelago Adventurea ja loppukuu menikin rauhallisemmin, sillä Nuuksio XCM:iin halusin lähteä hyvin levänneenä.

Liikuntaa kertyi mittariin n. 49 tuntia, mikä on lähestulkoon maksimimäärä, jolla kotona pysytään vielä suhteellisen tyytyväisenä. Harjoitusvaikutusta pystyy lisäämään tehoja nostamalla, ja sitä onkin tehtävä, sillä viikkoon pitäisi saada säännöllisesti kaksi kovempaa treeniä. Nuuksio XCM oli oikeastaan kesän ensimmäinen todellinen kunnon ulosmittausmahdollisuus, ja lopputulos on se, että ensi kesänä pitää olla paremmassa kunnossa, jotta jaksaa kovempaa vauhtia.

Varma syksyn merkki on suunnistusvarmuuden heikkeneminen ja sitä se on ollut tänäkin vuonna. Kuudesta suunnistussuorituksesta kolme meni totaalisesti vihkoon, eivätkä muutkaan mitään unelmasuorituksia olleet. Edes tietoinen vauhdin hidastaminen ei estänyt yhtä mörköpummia tiistaina, joten suunnistuskauden päättyminen tuntuu ihan hyvältä.

Syyskuussa pyritään vetämään taas alussa kovempaa, jotta loppukauden kisoissa jaksetaan edetä. Ensimmäisenä koitoksena on tulevan viikolopun Helsinki City Triathlon, jonne lähdetään tekemään kesän ensimmäinen uintisuoritus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti