Tavoitteet uusiksi

Takana onnistunut kausi täynnä tavoitteiden mukaan sujuneita kilpailuja ja nousujohteista harjoittelua sekä hyvään aikaan osunut ylimenokausi. Peruskuntojakso ja pohjan luonti ensi vuotta varten alkoivat jo lokakuussa ja edellykset laadukkaaseen harjoitteluun olivat loistavat. Sitten tulee se mutta, ja kaikki menee uusiksi.

Syyskuussa tiimin ensimmäinen pitkä seikkailukilpailu osoitti, että paljon asioita oli tehty edellistalven ja kevään aikana oikein. Kilpailusta jäi sopivasti hampaankoloon ja motivaatio harjoitteluun oli kova. Matkan lopulla tullut vatsatauti viivästytti palautumista tarjoten samalla sopivan hetken ylimenokaudelle. Lokakuun puolivälissä alkoi taas suunnitelmallisempi harjoittelu ja kaikki sujui hyvin, ainakin kuukauden verran.

Marraskuussa akillesjänne alkoi yllättäen oireilla muuten onnistuneen treeniviikon päätteeksi. Piti lopettaa harjoittelu hetkeksi ja aloittaa tulehduskipulääkkeiden syönti. Lääkärin mukaan pyöräily olisi hyväksi jalalle, mutta muutamat kokeilut osoittivat päin vastaista. Kun noin neljän viikon aikana merkkiä parantumisesta ei näkynyt, käytettiin jalkaa ultraäänessä ja tulos oli arvattava: akillesjänteessä on repeämä ja kaikki urheilu on lopetettava (pois lukien uinti, joka ensimmäisen käynnin myötä aiheutti korvatulehduksen).

Akillesjännevaivat ovat siitä ikäviä, että ne ovat äärimmäisen hitaita paranemaan, eivätkä välttämättä ikinä edes parane kunnolla. Tammikuulle suunniteltujen tapahtumien ilmoittautumiset on peruttu, mutta helmikuussa olevat 24h- ja Finlandia-hiihto ovat edelleen optimistisesti kalenterissa. Jos jalka kestää, niin silloin mennään, mutta vain fiilistelemään ilman tavoitteita.

Turhaan ei matkustettu viikoksi Tahkolle, kun edes joku hiihtää
Ensi kesälle suunniteltu maratonajan parannus Tukholmassa jää näiltä osin tekemättä ja ainakin toukokuisen EM-rogainingin voi unohtaa. Mutta jotain hyvää asiassakin on: melontaa ehtii tulevana keväänä ja kesänä harjoitella enemmän. Endurance Quest heinäkuussa on vielä suunnitelmissa ja siellähän melonnan on syytä kulkea, jos meinaa kilpailussa maaliin saakka selvitä.

Vieroitusoireet urheiluun ovat kovat. Ahdistumista, kiukuttelua, ärtyisyyttä ynnä muuta on saattanut olla havaittavissa, ja mitä enemmän asioita ajattelee, sen raskaampaa on. Ensi vuodesta on ainakin kehityksen suhteen tulossa välivuosi. Onneksi sentään kelit ovat olleet harjoittelun kannalta huonoja tänä talvena.

JanneH

Itsenäisyyspäivän Montrail

Mitähän sitä tekisi itsenäisyyspäivänä? Kaikilla on omat mielenkiintonsa ja meille se tarkoitti pitkää maastojuoksulenkkiä. Multisport palstalle laitettiin kutsu jakoon ja toivotettiin muutkin samanhenkiset lenkille mukaan. Valitettavasti JanneH:lle oli iskenyt akillesjänteen tulehdus ja JanneS:llä oli pitkittynyt flunssa ja kumpainenkin joutui jäämään huoltojoukkoihin. Näinollen mekin jo meinattiin perua, kun puolet joukkueesta oli sairastuvalla. Laitettiin kuitenkin vielä kyselyä olisiko muita kuitenkin tulossa ja lopulta meitä oli palstan perusteella 6 henkeä lähdössä. Ei muuta kuin juoksuvarusteet valmiiksi ja herätyskello soimaan itsenäisyyspäivänä klo 6.15.

Saavuttiin ajoissa Pirttimäen ulkoilualueen parkkipaikalle ja yllätykseksi sinne alkoi vyörymään väkeä oikein mukavasti. Lopulta klo 8 matkaan lähti peräti 16:n hengen ryhmä. Porukka koostui seikkailu-urheilijoista ja rogaininghenkisistä urheilijoista. On meitä sitten muitakin "hulluja" viettämään itsenäisyyspäivää Nuuksion metsiin. Edellisenä iltana oli satanut paikoin jopa 10cm uutta nuoskalunta. Se ei onneksi liiemmin haitannut menoa ja itseasiassa antoi hyvän pidon ja vaimennuksen koko matkalle.

Matka suuntautui Montrailia vastapäivään kohti Luukkia. Porukka pysyi hyvin kasassa ja pian Luukin jälkeen 4-henkeä irtaantui aikomuksenaan tehdä lyhyempi noin 30km lenkki pitkän Montrail reitin sijasta. 12 henkeä jatkoi matkaa ilman suurempia pysähdyksiä Reitti2000 myötäillen Salmeen. Salmessa JanneS järjesti meille hienon puolivälin huollon. Tarjolla oli Cokista, vettä, banaaneja, suklaata ja karkkia. Joku jo ehti tokaistakin, että kuinka se Janne tietääkin niin hyvin urheilijoiden välipala tarpeet? Iso kiitos kaikilta JanneS:n baarille!

Iloista urheilijajoukkoa lyhyellä puolimatkan tauolla. Kuva JanneS.
Salmesta porukka erkaantui ainakin kolmeen ryhmään. Me jatkettiin Lupuksen kokoonpanolla Anu, Reijo ja Jussi. Matka taittui Jussin hyvällä paikallistuntemuksella Kattilan ja Haukkalammen hienoja polkuja pitkin Solvallaan. Sieltä vielä loppurutistus takaisin Pirttimäkeen. Matkaa lopulta mittarissa 52km ja juoksuaikaa kului reilu 6,5 tuntia. Muut taisivat seurata Reitti2000:n merkkejä, kun meidän kulkemilla poluilla ei ollut näkyvissä edellä olevien kenkien jälkiä.

Kiitokset kaikille mukana olleille hienosta polkujuoksutreenistä. Nähdään Loppiais-rogainingissa.

-Reijo & Anu

Marraskuu

Siinä missä kaverit treenaavat jo täyttä häkää tulevaa vuotta varten, on Lupus Extreme kärsinyt synkästä marraskuusta. Harmaus ja pimeys ovat tuntuneet entistä vaikeammilta, kun harjoittelussa on joutunut pitämään erinäisten syiden vuoksi taukoa.

Reijolle, Anulle ja JanneS:lle marraskuu oli suunnitellusti ylimenokuukausi Mammuttimarssiin saakka jatkuneen syksyn myötä. Minä puolestaan keventelin jo syyskuussa Gold Rushin jälkeisen palautumista olennaisesti hidastaneen vatsataudin jälkeen. Lokakuun alku meni vielä kevyesti, mutta loppukuusta treeni alkoi kulkea suunnittellusti. Parituntisia polkujuoksulenkkejä tuli kuutena viikonloppuna putkeen ja fillarilla kilsoja mukavasti pääosin asvaltilla. Kajakillakin pääsi pariin otteeseen joelle ja kaksi kertaa merelle, joista molemmat kerrat olivat omalla tavallaan hienoja. Ensin meloimme Sovijärven Tuomaksen kanssa Vuosaaressa myöhään illalla pilkkopimeässä täysin tyynellä ja seuraavana viikonloppuna kävin Kolehmaisen Mikon kanssa kiertämässä Lauttasaaren tuulisessa kelissä kaksikolla.

Sulia melontavesiä riittää vielä
Hyvin käynnistynyt peruskuntokausi meni säpäleiksi pari viikkoa sitten ja pohja huuhtoitui pois kuin syksyn sateet Vantaanjokeen. Pyöräilyssä todennäköisesti vähän kylmää saanut akillesjänne tuntui jäykältä, ja lopullisesti jalka kipeytyi kun kävimme JanneS:n kanssa pyöräilemässä 3,5 tuntia maastossa ja heti seuraavana päivänä juoksin Kallioniemen Jussin kanssa 28 km pääosin teknisiä maastopolkuja.

Kun sunnuntai-iltana ei enää pystynyt kävelemäänkään, tein oman diagnoosin tulehduksesta ja aloitin lääkekaapissa olleen tulehduskipulääkekuurin, venyttelyn ja kylmähoidon. Ihan kokonaan on vaikeaa olla paikallaan ja yritin epätoivoisesti viime viikolla tehdä kevyitä treenejä kuntopyörällä, mutta niistä ei seurannut varsinaisesti mitään positiivista. Töihin oli mentävä autolla, vaikka tosin kytkimen painaminen vihloi ikävästi jalassa.

Tänään käydessäni lääkärillä tuli juoksukieltoa pari viikkoa ja resepti tulehduskipulääkekuurin jatkamiselle. Suunta on kuitenkin parempaan päin ja kevyen pyöräilyn voi todennäköisesti jo kohta aloittaa. Mutta hyvin ei mene JanneS:lläkään, päinvastoin: yskää ja flussaa on jatkunut kuukauden ja tänään lääkäri määräsi antibiootteja epäillen vahvasti mykoplasmaa. Tautina se on urheilijan painajainen ja saattaa olla äärimmäisen sitkeä. Ei ihan sitä, mitä ylimenokaudelta odottaa.

Henkisen lamaantumisen lisäksi harjoittelutauossa hankalaa on syöminen. Kun on tottunut liikkumaan toistakymmentä tuntia viikossa, on energiankulutus eri luokkaa kuin ilman urheilua. Elimistö on tottunut saamaan ruokaa, joten on jatkuvasti kova nälkä. Silti olo on turvonnut kuin Timo Jutilalla jääkiekkouran jälkeen. Ehkä pieni ruokaremontti voisi olla paikallaan pidemmänkin päälle.

Aurinko voi paistaa joskus marraskuussakin
Treenaaminen märkässä pimeässä marraskuussa ei ole useinkaan kivaa ja vaatii lujaa henkistä kestävyyttä. Sitähän seikkailu-urheilu kaiken kaikkiaan onkin, epämukavuusalueella liikkumista erityisesti henkisesti. Mutta vielä raskaampaa on olla tekemättä mitään, sillä siinä vasta liikkumaan luotu ihminen ahdistuu. Joten te jotka pystytte treenaamaan, kääntäkää marraskuun synkkyys positiivisuudeksi ja ottakaa kaikki irti syksyn viimeisistä lämpimistä keleistä.

Viime talven kelejä on välillä ikävä
JanneH

Kausi 2011 kisa kisalta

Vuonna 2011 Lupus Extremen toiminta oli aktiivista ja kauteen mahtui monta hienoa seikkailu- tai multisport-kisaa sekä kotimaan pisimmät rogaining-kilpailut. Tässä jutussa on koosteena kauden kilpailukohokohdat ja mistä mikäkin kilpailu muistetaan.

Spring Adventure 7.5.

Kauden multisport-avauksessa Karjaalla Lupus Extreme oli mukana kahdella joukkueella. JanneH ja Jussi Kallioniemi osallistuivat miesten kilpasarjaan ensimmäistä kertaa yhdessä ja Reijo ja Anu kisasivat sekasarjassa. Kilpailun taso oli kovin moniin vuosiin ja mukana oli useampi joukkue myös Virosta. Kilpailun aikana melottiin pariin otteeseen, pyöräiltiin ja juostiin niin metsässä kuin kaupungissakin.

Talven jälkeen homma oli vielä hakusessa ja palkintopallisijat jäivät saavuttamatta. Reijon ja Anun vauhti oli sekasarjassa ylivoimaista, mutta unohtunut leimaus melonnan vaihtopaikalla pudotti sijoitusta. JanneH ja Jussi taas hakivat vielä tuntumaa ja joutuivat toteamaan seitsemän joukkueen olleen nopeampia.

Joukkueet lähtöviivalla (kuva: Tuomas Sovijärvi)
Salpaus-rogaining 7.5.

JanneS ja Juha Päivärinta kävivät Lahden suunnalla hakemassa tärkeää rogaining-kokemusta 12 tunnin Salpaus Rogainingista. Alun hyvästä vauhdista huolimatta lopputuloksissa tiimi jäi kahdeksanneksi isojen pummien johdosta. Hyvää kokemusta kilpailusta tuli kuitenkin kauden päätapahtumaa Retki-rogainingia varten.

No Limit Adventure 11.6.

Multisport cup jatkui kesäkuussa Solvallassa Espoossa. Lämpötila kipusi kilpailun aikana 30 asteen kieppeille ja teki tehtävänsä monelle joukkueelle. Reitti oli sen verran pitkä, että seitsemän tunnin aikarajassa kaikki rastit ehti hakea miesten kilpasarjassa vain yksi joukkue ja sekasarjassa pari. Lajeina perinteisten melonnan, juoksun ja pyöräilyn lisäksi oli myös coastaleering ja rullaluistelu.

Reijo ja Anu ottivat sekasarjassa toisen sijan Omjakonin Heikki Hihnalan ja Outi Sepän korjatessa potin. JanneH ja Jussi Kallioniemi taistelivat pitkään miesten kilpasarjan kolmannesta sijasta mutta joutuivat antautumaan muutamalla minuutilla. Kolmatta joukkuetta kipparoinut JanneS kiersi reittiä yksin täyden ajan parina olleen Matti Antilan keskeytettyä muutama tunti ennen maalia.

Joukkueet ennen starttia kuuntelemassa ohjeita
Rokua Geopark Challenge 22.-23.7.

Kesän ainoa kotimainen pitkä kisa käytiin Rokualla Rokua Geopark Challenge kisassa. Tiimiläisistä Anu ja Reijo ottivat osaa 24h Extreme sarjaan. Anu kiiti voittoon ScandinavianOutdoorStore.com:n joukkuueessa Riitta Siltasen ja Taija Huuskosen kanssa. Reijo kisasi Omjakonin joukkueessa Heikki Hihnalan ja Niko Sorvarin kanssa. Niko saatiin joukkueeseen viime metreillä vaihdoksen kautta. Joukkueen lopputulos oli kokonaiskilpailun 6. sija, viimeinen joukkue, joka pääsi koko radan läpi ilman cut-offeja.

Kisa käytiin hienoissa oululaismaisemissa ja varmasti kaikkein mieleenpainuvin osuus oli trekkaus kuuluisilla suo-osuuksilla. Näin jälkikäteen nekään suoosuudet eivät enää tunnu olleenkaan niin pahoilta kuin siellä rämpiessä. Mielenkiintoiseksi kisan alun teki Omjakonin myöhästyminen noin 20 minuuttia lähdöstä, kun Heikki käväsi aamutuimaan vielä asiakkaissa. Ensimmäisen pitkän osuuden coastaleering oli kaikkien mieleen. Hienot maisemat, vaihtelevuutta ja virkistävä vesi piti joukkueiden mielialan korkealla.

Normaalia vetisempi rullaluisteluosuus (kuva: Tuomas Sovijärvi)
Archipelago Adventure 20.8.

Multisport cupin kolmas osakilpailu käytiin meren äärellä. Kilpailusta jäi mieleen kova tuuli ja aallokko, jotka haastoivat seikkailijoita erityisesti melontaosuudella. Noin puolet joukkueista suoritti melonnan aikana omaehtoisen uinti-questin, näiden joukossa Reijo ja Anu. Kilpailussa oli peruslajien lisäksi erittäin hieno saaristossa tehty coastaleering.

JanneH ja Jussi Kallioniemi johtivat kilpailua parin ensimmäisen tunnin ajan, mutta putosivat melonnan aikana kolmannelle sijalle pitäen sen loppuun saakka. Reijo ja Anu ottivat niin ikään kolmannen sijan sekasarjassa.

Retki-rogaining 20.8.

JanneS:n ja Juha Päivärinnan kauden päätapahtuma Retki-rogaining kisattiin Raaseporissa. Reittisuunnitelma oli tehty hiukan liian toiveikkaaksi, joka tarkoitti isoja pistemenetyksiä, kun tiimi joutui oikaisemaan kisan loppupuolella. Kyseessä oli molempien ensimmäinen 24 tunnin jalan käyty kilpailu, joten lopputulokseen 10. sija 122km etenemisellä voi olla todella tyytyväinen.

Parhaiten kisasta jäi mieleen vajaan kahdeksan tunnin kohdalla tehty Siwa-visiitti, jolla mukaan tarttui pari litraa kokista, ja kokiksen säännöstely sen jälkeen, että sitä riittäisi mahdollisimman pitkälle. Toinen aika paljon tuskaisempi muistikuva on kisan loppupuolelta, kun jokainen kivi tuntui jalkapohjassa pistävänä kipuna. Oppina jäi mieleen, että ne 100km jälkeiset kilometrit ovat todellakin kovan työn takana. Tämä totuus oli toki kerrottu, mutta vasta oma kokemus sen konkretisoi. Seuraavalla viikolla tuli kuitenkin jo katseltua ensi kesän Rogaining-kalenteria.

Juha ja JanneS valmistatuivat Retki-rogainingiin heinäkuussa Bodominjärven ultraintervallissa
Gold Rush Mother Lode 8.-11.9.

Reijon ja Jannen kauden kohokohta oli ARWS-sarjaan kuulunut Gold Rush Mother Lode Kaliforniassa. Vaikka ensimmäisestä pitkästä kilpailusta jäikin paljon parannettavaa, oli suoritus kohtalainen ja tuloksena viides sija. Kokeneet seikkailijat Heikki Hihnala ja Outi Seppä täydensivät joukkuetta hyvin ja oppia tuli roppakaupalla.

Kilpailu kesti tiimin osalta 78 tuntia ja reitti kulki läpi upean Sierra Nevada -vuoriston ja Stanislaus National Forestin. Kokonaisnousua kilpailun aikana tuli yli 10 km. Vauhti oli välillä tiheissä puskissa hidasta, kun taas nopeimmissa alamäissä mentiin fillarilla liki 80 km/h.

Reijo ja Outi vuoristotrekillä liki 30 asteen paahteessa
X-kaato 25.9.

Multisport cupin päätös oli perinteiseen tapaan X-kaato, joka kilpailtiin tällä kertaa Vuosaaressa. Lupus Extreme oli saanut jälleen viivalle kolme joukkuetta, tosin näistä vain Reijon ja Anun muodostama parivaljakko lähti taistelemaan oman sarjansa kärkisijoista. JanneH oli saanut parikseen veljensä Jussin ja JanneS kilpaili Sakari Hollménin kanssa.

Meno kisassa oli hieman normaalista poikkeavaa. Melontaosuudella vain toinen joukkueesta meloi ja toinen juoksi, ja koko kisan ajan rastivälit olivat lyhyitä ja meno aggressiivista. Rastipisteinä oli muun muassa bunkkereita, kellareita ja juoksuhautoja.

Sekasarjassa Reijo ja Anu ottivat hopeaa hulppealla neljän sekunnin erolla voittajiin. Miestensarjan joukkueet löytyivät tulosluettelon puolivälin paikkeilta.

KK-rogainingin myötä kisakausi paketissa

Lupus Extremen kilpailut vuodelta 2011 saatiin vihdoin lopullisesti pakettiin, kun suomalaisranskalainen kokoonpano Janne Hietala - Paul Galode osallistuivat Tuusulassa järjestettyyn KK-rogainingiin lauantaina. Vauhti oli kohtalaista, mutta reagointi reittisuunnitelmaan kilpailun aikana tiputti sijoitusta isolla kädellä.

Jos rogainingissa puoli tuntia ennen määräaikaa on hakematta yksi rasti ja maaliin tulee lopussa kiire, ei reittisuunnittelua ja siihen reagointia voida pitää täysin onnistuneena. Niin kävi tiimille tänään, kun ensimmäistä kertaa rogaining-kilpailussa ehti helposti hakeakin kaikki rastit. Niinpä podium-paikoista taistelu muuttui kovavauhtiseksi parituntiseksi treeniksi.

Lehtosen Jussi oli järjestänyt Kalevan kierroksen päättäjäisten yhteyteen kahden tunnin mittaisen rogaining-kilpailun Tuomaalansuon alueelle. A3-kokoisella 1:10 000 mittakaavan kartalla oli 27 rastia, joita sai hakea kahden tunnin ajan vapaassa järjestyksessä mahdollisimman monta. Lähdimme reittisuunnittelussa liikkeelle siitä, että kaikkia ei ehtisi hakea ja lopussa oleva suo saattaa olla hidasta juosta. Päätimme jättää reitiltä rastin 29 pois, jotta lopussa ei tarvitsisi skipata 3-5 pisteen arvoisia rasteja.

Ensimmäisen tunnin aikana painettiin kaasu pohjassa isoa kovaa ja tossu liikkui kiitettävään tahtiin suunnistuksen sujuessa varmasti. Yhden vihreäksi piirretyn pihan läpi päätimme olla oikomatta ja jäimme sillä välillä vajaan minuutin niistä, jotka vetivät tylysti nurmikon poikki. Olimme aikataulusta edellä, mutta päätimme yhtä pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa, sillä lopun suo oli edelleen mysteeri.

Suolla pahalta näyttäneet rastit löytyivätkin helposti ja kelloon näytti jäävän aikaa selvästi. Tullessamme viimeiselle suunnitellulle rastimme vilkaisu kelloon osoitti, että aikaa oli vielä 32 minuuttia. Vaihtoehtoina oli mennä suoraan maaliin ja hävitä niille, jotka ovat hakeneet kaikki rastit. Toisaalta rastin hakuun menisi loppuaika, joten todennäköisesti sijoitus ei muuttuisi, teki miten teki. Tarkoituksena oli kuitenkin juosta kahden tunnin treeni puolentoista tunnin sijaan, joten lähdimme vielä hakemaan viimeisen puuttuvan rastin joutuen ravaamaan kuusi kilometriä ylimääräistä. Lopussa aikaa jäi ruhtinaalliset kaksi minuuttia.

Kilpailun voitti Pekka Teivaanmäen ja Niko Toimelan muodostama parivaljakko ja kakkoseksi noin minuutin marginaalilla ehti Tuomas Maisala. Tiimin vauhti olisi kaiken järjen mukaan riittänyt kolmanteen sijaan, jos matkan aikana olisi käytetty hieman enemmän järkeä. Rastin 29 kun olisi voinut hakea ainakin kahdessa kohtaa ihan järkevästi.

Tärkeintä oli kuitenkin kilpailun hyvä harjoitusvaikutus. Vuoden 2011 kisat on näillä näkymin takana päin ja pohjatyö ensi kauden kisoja varten on aloitettu. Tärkeä osa harjoittelussa tulee olemaan henkisellä puolella, jotta vastaavilta virheiltä jatkossa vältytään. Tällä kaudella lähes jokaiseen kisaan mahtui jotain pientä, joka sotki muuten onnistuneita kisoja.

JanneH

Mammuttia selättämässä

Tiimi osallistui viikonloppuna Hangon Lappohjassa järjestettyyn jo legendaariseen mammuttimarssiin peräti kolmen tiimin voimin. Sää suosi osallistujia ollen reilusti plussan puolella kokoajan ja muutamat pienet vesisateetkaan eivät matkantekoa haitanneet. Järjestelyt olivat taas huippuluokkaa, ensi vuonna uudestaan.


Matkan arvontaa
Alunperin tarkoituksena oli lähteä liikkeelle kahden tiimin voimin, Reijo ja Anu Lupus Extreme Mix tiimillä ja JanneS Lupus Extreme I tiiminä, kunnes Jussi keksi pari päivää ennen kisaa tarvitsevansa kolme UTMB pistettä, jos vaikka ensi kesänä kiinnostaisi lähteä matkailemaan Keski-Eurooppaan ja ilmoittautui Runtulle. Puolentoista tunnin ryhmässä juoksun jälkeen Jussi kuitenkin tuli järkiinsä ja totesi, että onkin mukavampaa mennä loppumatka isommalla porukalla kuin yksin juosta Runtun jäljellä olevat 120km. Päätöstä helpotti myös se, ettei muita runtulaisia näkynyt mailla halmeilla siinä vaiheessa.

Kisan kulku
Starttasimme kaikki Lupuksen tiimit yhdessä ekalle kierrokselle, alussa letkassa oli kymmenkunta henkilöä, mutta lopulta porukan koko oli kuusi henkeä Ulkoilun Maailman Tommin ja Eetun kanssa. Pidimme ekalla kierroksella (n. 35km pääosin hiekkateitä) vauhtina n. 6:30 min/km, joka oli jonkin verran kovempaa kuin mitä olen yleensä alussa mennyt näillä pidemmillä matkoilla.

Hieman alle 4 tunnin juoksemisen jälkeen saavuimme uintirastille, jossa yleisön painostuksesta vaihdoin lennosta uintiin sakkorastin sijasta. Uintirasti ei lopulta ollut ollenkaan niin paha kuin odotin. Ajallisesti siinä säästi jonkin verran, uinti + sen jälkeinen huolto vei 23 minuuttia kun Reijolla ja Anulla meni n. 20 minuuttia pelkkään sakkorastin hakemiseen. Uintia ei paljon nopeampaa olisi voinut suorittaa, mutta huoltoon sen jälkeen tuhraantui vähän turhan paljon aikaa.

Starttasin yksin toiselle kierrokselle sillä ajatuksella, että otan pari rastiväliä rennosti ja lopputiimi saa minut kiinni ennemmin tai myöhemmin. Heti rastin R30 jälkeen näimmekin toisemme, n. 3 minuuttia sen jälkeen kun olin tiputtanut karttani jonnekin metsään pyöritellessäni erillisinä printteinä olevia rastien lähestymiskarttoja. Ulkoilun Maailman pojat ottivat meidät sitten seuraavan rastin jälkeen kiinni, jonka jälkeen etenimmekin pitkän matkan kuuden hengen porukkana. Hangonniemen jälkeen Jussin, Tommin ja Eetun juoksujalkaa alkoi sen verran kolottaa, että pojat lähtivät omille teilleen, meidän seuraillessa vähän rauhallisempaa tahtia. Loppukirin saimme vielä aikaiseksi R46:lta maaliin, kun vastaan tuli hölkkäillen kolmen hengen porukka ja totesimme että meidänhän ohi ei kukaan mene.Viimeiseen n. 4-5 km meillä meni n. puoli tuntia välillä katsellen taaksepäin ettei siellä vain näy ketään. Loppukiri osoittautui turhaksi kavereiden tullessa n. 27 minuuttia meidän jälkeen maaliin, mutta hyvä fiilis siitä silti jäi.

Taktiikkana oli oikaista mahdollisimman paljon, joka onnistuikin todella hyvin Reijon toimiessa päänavigaattorina. Yhtään varsinaista suunnistusvirhettä ei matkalla tullut, pitkä oikaisu lentokentän päästä R44:lta R45:lle osui varsin hitaaseen maastoon, mutta sitä olisi kartasta ollut aika hankala arvioida etukäteen.

Varusteista
Yksi omista päätavoitteista oli testata varusteita 24h rogaining kisoja varten. Kenkävalintana oli ekalle lenkille Niken Vomerot ja toiselle kierrokselle Speed Cross 2:t. Yhdistelmä toimi hyvin, ainoa vaurio lopulta oli yhden jo ennen kisaa melkein lähteneen kynnen kulmakertoimen kasvaminen. Samalla selvisi, että vaikka Vomerot toimivat hyvin tievoittoisella alkupätkällä, en olisi niillä halunnut loppumatkaa mennä. Myös Speed Crossit tuntuvat toimivan hyvin tuon 60-70km, mutta sen jälkeen kaipaisin vähän enemmän iskunvaimennusta. Täydellisten tossujen etsintä siis jatkuu.

Reppuvalintana oli tällä kertaa Deuterin 10 litrainen speed lite, joka houkutti painollaan (n. 320 grammaa). Reppu toimi kyllä juostessa, oli kevyt ja sinne mahtui kaikki vähät tavarat mitä oli mukana, mutta kaipasin silti Osprey Talonin lukemattomia lisätaskuja. Loppupäätelmänä kannan ensi kerralla mielelläni sen 150 grammaa enemmän, jotta saan noita elämää helpottavia lisätaskuja jonne voi laittaa kaikkea mitä matkalla tarvitsee.

Energiat ja nesteet
Energiat riittivät hyvin koko matkan ja nestettä tuli nautittua enemmän kuin yleensä. Ruokapuolella yhteensä meni 3 suklaapatukkaa, 1.5 energiapatukkaa, n. 150g karkkia ja sipsejä, 1 Siripiri putkilo, 1 banaani, 2 juustosämpylää ja 5 nakkia. Huoltopaikalla otin pari mukillista lämmintä mustikkakeittoa. Juomapuolella nestettä kului yhteensä n. 5.5 litraa.

Jatkosuunnitelmat
Tästä alkaa omalta osalta ylimenokausi ja vannoinkin matkalla, että kisastartteja ei enää tälle vuodelle osu ja aion siitä pitää kiinni. Tiimistä saattaa olla lähtijöitä vielä Raatojuoksuun ja/tai KK-rogainingiin, joita voin molempia lämpimästi suositella. Joulukuun alkupuolella tiimillä on suunnitelmissa joko käydä Nuuksiossa juoksemassa Montrail tai vaihtoehtoisesti käydä hakemassa virtuaalirasteja allekirjoittaneen varastoista löytyviltä radoilta. Tammikuun alkupuolella ohjelmassa on jo perinteinen Loppiaisrogaining (8h).

Vuoden 2012 suunnitelmat ovat vielä piirustuspöydällä, niistä sitten enemmän kun jotain varmistuu, mutta se on varmaa että mammuttimarssi tulee olemaan mukana. Josko ensi vuonna sitten matkana Runtu, Luistelijoiden esimerkkiä seuraten.

JanneS

Kauden viimeiset kilpailut lähestyvät

Tiimin blogi-rintamalla on ollut viime aikoina hiljaista, mikä on suoraa seurausta vähäisestä harjoittelusta ja kilpailuista. Pääasiassa koko porukka on viettänyt ylimenokautta, mutta loppusyksyä sävyttävät vielä parit kilpailut tulevina viikonloppuina.

X-kaadon myötä tiimi aloitti ylimenokauden ja treenailu on ollut viime aikoina satunnaisella tasolla. Loppusyksylle osuu kuitenkin muutama kilpailu, joihin täytyy mahdollisuuksien mukaan päästä osallistumaan, vaikkei kaikkein paras kuntohuippu olisikaan juuri nyt päällä.

Jo kuudetta kertaa järjestettävä Mammuttimarssi kisaillaan tämän viikon perjantai-illasta alkaen Lappohjassa. Tarjolla on matkoja 30-170 km edestä ja Lupus Extremeä 100 km marssisarjassa edustavat JanneS, Reijo ja Anu. Aikaraja kaikissa sarjoissa on 24 h ja varsinkin pidemmissä sarjoissa sitä voidaan pitää jotakuinkin mahdottomana, onhan pisimmän sarjan nimikin Mahoton. Raporttia kisasta on luvassa ensi viikolla.

Marraskuun alussa Sipoossa suunnistetaan pitkän matkan suunnistuskilpailu Raatojuoksu, jossa mahdollisesti nähdään myös tiimiläisiä. Tästä viikon kuluttua Tuusulassa käydään kahden tunnin mittainen KK-rogaining, jonne lähdetään ainakin yhden joukkueen voimin.

Näiden jälkeen kauden pitäisi olla lopullisesti paketissa ja katseet käännetään analyysien jälkeen tulevaan vuoteen.

Linkkejä tapahtumiin:
Mammuttimarssi
Raatojuoksu
KK-rogaining

JanneH