BUFF® Trail Tour Finlandin ensimmäinen osakilpailu NUTS Karhunkierros juostiin talvisissa olosuhteissa. Paikka paikoin muniin saakka upottanut lumi muutti kilpailun luonnetta rankalla kädellä ja aikaa kului oletettua enemmän. JanneH juoksi 53k-sarjan jaettuun voittoon yhdessä Jussi Nokelaisen kanssa.
Teksti: JanneH
Kotimaisen polkujuoksukauden alkua oli ehtinyt jo odottamaan ja lopulta sen aika koitti. Perjantaina lähdimme ajelemaan Asta Heikkalan ja Elli Huusarin kanssa pohjoista kohti klo 11 ja pelipaikoille saavuttiin kahdeksan pintaan. Siitä kamat hotelliin, seuraamaan 160k lähtöä ja sen jälkeen Suomen kiekkopeliä samalla kisavarustusta viritellen.
Tiedusteluryhmä lähti matkaan perjantaina klo 21:00
Lauantaiaamuna tunteet olivat kaksijakoiset. Toisaalta oli kiva lähteä kisaamaan tourin ensimmäistä kisaa, mutta paria päivää aikaisemmin alkanut flunssa askarrutti. Vaikutusta juoksuun olotilalla tuskin isommin oli, mutta sen voi todeta, ettei flunssa reissussa ainakaan parantunut ja kisan jälkeen olo on tuntunut aika ikävältä veristä limaa yskiessä.
53k-matkan startti tapahtui lauantaina klo 10 ja järjestäjien bussikyyti lähtöön oli perillä hyvissä ajoin noin 1,5 tuntia ennen lähtölaukausta. Starttipaikalla juteltiin porukan kanssa niitä näitä, annettiin tv-haastattelut ja kuunneltiin 160k-kisan keskeyttäneiden kauhutarinoita upottavasta lumesta. Vielä aamupalalla olin aikeissa lähteä shortsit jalassa, mutta onneksi reitiltä tuli kelitietoa ja vaihdoin pitkät trikoot ja nastarit alle. Vaikka järjestäjä oli kertonut reitin olevan vielä osittain luminen, oli todellisuutta ollut vaikea uskoa.
Paukusta lähdettiin hyvää vauhtia ja nopeasti kuuden juoksijan letka irtosi muusta porukasta. Alku oli pääosin juostavaa paria lumisempaa paikkaa lukuun ottamatta ja eka vitonen paineltiin alle 29 minuutin. 8 km kohdalla porukka harveni kolmanneksella ja vauhtia pidettiin pääosin hiihtomaajoukkueen fysioterapeutin Jukka Salon vetämänä. 15 km kohdalla tahti tuntui vähän hidastuvan ja päätin siirtyä keulalle hieman kiristäen. Nokelaisen Jussi lähti tähän kelkkaan ja saimme hyvällä vedolla eroa takana tuleviin.
Kisan luonne muuttui kuitenkin 30 km jälkeen ja juoksukilpailu unohtui tässä vaiheessa. Lunta oli keskimäärin polveen saakka ja yöllä toiseen suuntaan juosseiden 160k-matkalaisten jälkiä ei juuri näkynyt. Homma muuttui tarpomiseksi ja jalat alkoivat jäätyä märässä lumessa. Vesi kengissä vaihtui lähes joka askeleella ja kun välillä pystyi juoksemaan, sattui kohmeisiin jalkateriin.
Tässä välissä iski taas ultrakisoissa vaivannut imeytymisongelma ja oli pakko laatata vatsan sisältö hankeen. Jussi antoi suolatabletin ja hetkeä myöhemmin sain syötyä suklaapatukan, mikä paransi oloa merkittävästi. Suussa alkoi tuntua kuivalta, kun huoltopisteiden väli oli ajallisesti pitkä ja vedet vähissä. Lumen sulamisvesiä en kuitenkaan ruvennut käyttämään vaan päätin jatkaa seuraavaan huoltoon vettä säästeliäästi annostellen.
Loppumatka lumessa kahlaten oli pelkkää reitin poistekemistä ja kilpailulliset elementit vähissä. Päätimme hyvissä ajoin mennä maaliin yhdessä, sillä koko matkan olimme toimineet enemmän tai vähemmän joukkueena ja kirikamppailu viimeisessä mäessä ei olisi sopinut siihen henkeen. Uskoimme eron takana tuleviin olevan iso ja otimme lopun nousut rauhallisesti välillä maisemiakin ihaillen. Maaliin ehdimme juuri ja juuri 7,5 tunnin alle. Reissu oli rankka, mutta toisaalta lopun retkeily kulutti enemmän aikaa kuin voimia ja sulalla maaliin juokseminen olisi varmasti vaatinut enemmän ahdistamista ja epämukavuusalueella olemista. Lumessa oli hyödytöntä pitää tehoja, kun meno olisi ollut entistä enemmän kompurointia.
Maaliintulo virallisesta kisakatsomosta nähtynä. Kuva: Juha Jumisko
Keliä lukuun ottamatta järjestelyt olivat huippuluokkaa ja juoksijoiden kesken porukkahenki sekä reitillä että kisakeskuksessa oli hyvä. Rukan kylä oli lähes autio ja hotelli avattu poikkeuksellisesti vain tapahtuman takia. Meno jatkui pitkälle lauantai-iltaan ja erityisesti paljussa oli hyvä meininki, vaikka väkeä olikin vähemmän kuin etukäteen sosiaalisen median perusteella oli odotettavissa.
Monelle kilpailu oli ensimmäinen ultrajuoksu maastossa ja ei varmasti ihan helpoimmasta päästä aloittaa. Olosuhteissa oli omat vaikeutensa ja niiden tiedostaminen voi etukäteen olla vaikeaa, varsinkin jos kokemusta on vähän. Järjestäjien vastuu asiassa on mielestäni tiedottamisessa mutta tällä kertaa se ei ihan kaikilta osin mennyt perille. Lajin suosion ja osallistujamäärien kasvun myötä myös riskit lisääntyvät, mutta lopulta jokainen kilpailee kuitenkin omalla vastuullaan ja sen ennen starttia allekirjoituksellaan vahvistaa.
Vaikka ajomatka oli pitkä, kisareitti huonosti juostava ja olo kisan jälkeen keuhkoissa ahdistava, ei kaduta pätkääkään, että tuli startattua. Taas tuli yksi kokemus lisää ja maalilinjan ylittäminen yhdessä Jussin kanssa oli hieno hetki. Seuraava tourin kisa juostaan jo puolentoista viikon päästä Bodom Traililla Espoossa, joten parantuminen ja palautuminen ovat nyt tärkeitä. Tulehdusarvot olivat tänään lievästi koholla ja lääkärin mukaan on kyse virusperäisestä taudista, joten antibiooteille ei ollut tarvetta. Todennäköisesti liikuntasuoritukset seuraavan viikon aikana ovat aika vähissä, mutta toivottavasti Bodomilla ollaan taas iskussa.
Monelle kilpailu oli ensimmäinen ultrajuoksu maastossa ja ei varmasti ihan helpoimmasta päästä aloittaa. Olosuhteissa oli omat vaikeutensa ja niiden tiedostaminen voi etukäteen olla vaikeaa, varsinkin jos kokemusta on vähän. Järjestäjien vastuu asiassa on mielestäni tiedottamisessa mutta tällä kertaa se ei ihan kaikilta osin mennyt perille. Lajin suosion ja osallistujamäärien kasvun myötä myös riskit lisääntyvät, mutta lopulta jokainen kilpailee kuitenkin omalla vastuullaan ja sen ennen starttia allekirjoituksellaan vahvistaa.
Vaikka ajomatka oli pitkä, kisareitti huonosti juostava ja olo kisan jälkeen keuhkoissa ahdistava, ei kaduta pätkääkään, että tuli startattua. Taas tuli yksi kokemus lisää ja maalilinjan ylittäminen yhdessä Jussin kanssa oli hieno hetki. Seuraava tourin kisa juostaan jo puolentoista viikon päästä Bodom Traililla Espoossa, joten parantuminen ja palautuminen ovat nyt tärkeitä. Tulehdusarvot olivat tänään lievästi koholla ja lääkärin mukaan on kyse virusperäisestä taudista, joten antibiooteille ei ollut tarvetta. Todennäköisesti liikuntasuoritukset seuraavan viikon aikana ovat aika vähissä, mutta toivottavasti Bodomilla ollaan taas iskussa.
Suunto Ambit2 data
GPS-seuranta kisan etenemisestä
Järjestäjän sivut, josta löytyy tulokset yms.
Virallinen kisavideo:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti