Keliolosuhteet kauden avaukselle olivat mitä parhaimmat lämpötilan kivutessa pilvettömältä taivaalta paistaneen auringon siivittämänä yli 15 asteen. Starttihetkellä keli tuntui kuitenkin vielä melko viileältä, joten suurin osa joukkueista lähti kisaan pitkissä trikoissa ja pitkähihaisessa paidassa. Kilpailuun oli ilmoittautunut kaiken kaikkiaan yli 60 joukkuetta, joista kolmisenkymmentä kilpaili miesten sarjassa.
Kilpailu käynnistyi Karjaan keskustassa juostulla muistisuunnistuksella. Keskelle vehreää niittyä kokoontuneet joukkueet sinkosivat paukusta neljään eri suuntaan. Niityn neljässä nurkassa oli kussakin yksi kartta, joista jokaiseen oli piirretty yksi rasti. Joukkueiden tehtävänä oli löytää kartta, jossa oli rasti A, katsoa sen sijainti ja juosta leimaamaan muistin perusteella. Sen jälkeen luonnollisesti etsittiin kartta, jossa oli rasti B, sitten C ja lopuksi D. Tehtävää ei helpottanut se, että karttojen paikkoja vaihdettiin välissä ja lisäksi keskusrastilla oli melkoista ruuhkaa. Toimivimmaksi taktiikaksi muodostui tarkkailu ja peesailu, jota suurin osa joukkueista noudattikin kärjen tehdessä työn.
Lyhyen prologin jälkeen napattiin fillarit vaihtoalueelta ja ajettiin muutaman sadan metrin siirtymä joen rantaan kanooteille. Tiimin molemmat joukkueet olivat tässä vaiheessa hyvin sarjojensa kärkitaistossa mukana. Melonta oli lyhyt 3 km rykäisy jokea edestakaisin. Ongelmia tuotti lähinnä rastin leimaus, sillä lippu oli seikkailuhengen mukaisesti laitettu matalaan mutakaislikkoon. Anu ja JanneH kävivät urheasti rämpimässä leiman ja samalla saatiin kunnon mudan haju kanoottiin mukaan.
Melonnan jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa pyörillä. Osa joukkueista oli juossut alun prologin pyöräilykengät jalassa ja pystyi tekemään nopean vaihdon. Tiimin kummatkin joukkueet totesivat juoksun pyöräilykengillä sen verran ikäväksi, että vaihtoivat ne vasta tässä vaiheessa jalkaan. Vaihtoaika oli näin ollen hiukan pidempi.
Reijon ja Anun pyöräily kulki totuttuun tapaan hyvin ja johto sekasarjassa oli vakaa. Muutamaa minuuttia edellä ajaneet JanneH ja Jussi pääsivät pyöräilyosuudelle omassa sarjassaan viidentenä, mutta Jussin jalkojen kramppaillessa vauhtia jouduttiin tiputtamaan ja takaa tuli pari joukkuetta ohi.
Pyöräilyosuuden välissä oli tehtävärasti, jossa vedettiin laskettelurinnettä jalan alas ja ylös, miesten sarjassa viisi kertaa ja naisten ja sekasarjassa kolme kertaa. Auringon paahde osui sopivasti etelään olleeseen rinteeseen, toisin kuin tuuli. Muuten hommaa olisi tehnyt pidempäänkin, mutta päässä ollut pyöräilykypärä saattoi aiheuttaa yksittäisiä hikikarpaloita otsalle. Nousua kertyi kerralla n. 75 metriä ja rinteen jyrkkyys oli sellainen, että pohkeita ja reisiä tarvittiin ja taisipa Anu roikkua Reijon paidanhelmassakin kiinni Reijon päätettyä jättää vetonaru vaihtolaatikkoon.
Pyöräilyä jatkettiin mäkikönyämisen jälkeen ja rastipisteitä löytyi niin sillan sisältä kuin vanhasta junatunnelistakin. Miesten sarjassa pyöräilyosuuden päätti vielä tarkempi pyöräsuunnistus 1:15 000 suunnistuskartalla. Pyöräilyn jälkeen juostiin suunnistusosuus lähellä Karjaan keskustaa. Suunnistuksellisesti osuus oli ehkä hieman aiempia kilpailuja haastavampaa, mistä pisteet ratamestarille.
Suunnistuksesta siirryttiin jälleen kanootteihin ja melottiin vajaa puoli tuntia lähes virtaamatonta jokea alas-ylös. Siitä singahdettiin wetrun-osuudelle, joka aloitettiin köysirastilla, jossa piti laskeutua muutama metri paksua köyttä alas sillalta vedenrajaan leimaamaan ja siitä uiden rantaa. Sekajoukkueessa Reijo valittiin yksimielisesti uimariksi. Samalla paljastui, että yleensä aina mukana olevat MTB-hanskat olivat vaihtolaatikossa ja se kostautui hienoilla palovammoilla kumpaankin kämmeneen. Sen verran köysi luisti, että irti oli päästettävä ja tiputtauduttava jokeen. Rastinpitäjä kehuikin suoritusta päivän nopeimmaksi "laskeutumiseksi".
Wetrunin aikana joesta piti uida pariin kertaan yli, jotta vältti pitkän kiertämisen tietä pitkin. Vesi oli melko viileää, vaikka normaalisti vain yli 24 asteisessa vedessä uiva Pekkisen Timo kuvailikin sitä yllättävän lämpimäksi. Wetrunista toivuttua joukkueiden tuli kantaa kanootit melontapaikalta kilpailukeskukseen. Matka oli ehkä 400 metriä, mutta sen aikana ehti kiitellä moneen otteeseen Acronia, jonka 18,7 kg:n paino tuntui noin 40 kg:n vuokrakanootteihin verrattuna kevyeltä. Reijo urhoollisena kantoi MadRiverCanoe 31kg:n kanootin yksin hartioillaan.
Kilpailun päätti Karjaa City Run, jonka kartat saatiin vaihdossa. Lähes puolituntisen sprinttisuunnistuksen rasteja löytyi niin museoveturista kuin puista ja talojen nurkista. Todellista kilpailua sijoituksista ei enää päästy käymään, sillä miesten sarjassa pienistä eroista huolimatta joukkueita ei juuri ollut näkynyt muutamaan tuntiin. Sekasarjassa Reijon ja Anun vauhti oli jälleen kerran omaa luokkaansa ja aikaa sekasarjan reitin kiertämiseen kului 5 h 16 min. JanneH ja Jussi käyttivät miesten sarjan reittiin 5 h 29 min, kun miesten kärki veti viiden tunnin pintaan.
Monien vaihtojen ja rastien myötä leimaamisessa piti olla tarkkana, ja se aiheutti harmia monelle joukkueelle, niin myös Reijolle ja Anulle. Ensimmäistä melontaa edeltänyt rantaleima oli jäänyt rekisteröitymättä korttiin ja tuloksena kaksi pistettä sakkoa. Tulosluettelossa sija tippui viidenneksi eli niiden taakse, jotka ehtivät kiertää koko radan alle 6,5 tunnin.
Kilpasarjan taso oli muutamaan vuoteen kovimpia ja aikaerot pysyivät pieninä. Kilpailun voitti odotetusti Multisport.fin Janne Mononen ja Ville Mäkelä. Toiseksi ylsi virolainen Team Vaude Matkasport neljä minuuttia jääneenä ja kolmas oli Free Adventure kuusi minuuttia kärjen takana. JanneH:n ja Jussin vauhti oli kahdeksanneksi nopeinta ja eroa edelliseen muutama minuutti.
Kisa oli jälleen taattua Multisport cup -laatua. Maisemat olivat hienot ja reitti mielenkiintoinen. Juoksua ja suunnistusta oli aiempaan verrattuna enemmän, mikä sopi paremmin kuin hyvin. Vaihtoja oli paljon ja tärkeää oli, ettei vaihdossa tehnyt mitään ylimääräistä vaan matkaa pystyi jatkamaan nopeasti. Jatkossa pitää harjoitella vielä sellaisia asioita, kuten numeroliivin ja melontaliivin pukemista juostessa.
Uutta kilpailussa oli se, että kaikkia karttoja jaettiin kaksi kappaletta ja molemmat saivat suunnistaa niin halutessaan. Pyöräilykartan toisessa kopiossa tosin mainos peitti optimaalisimman reitin, mutta onneksi suurin osa joukkueista huomasi karttojen eroavaisuuden tässä kohtaa.
Kiitokset järjestäjille ja kanssakilpailijoille!
JanneH, Reijo & Anu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti