Lämpimät päivät ja kylmät yöt ovat muuttaneet metsien koirankusetuspolut kivikoviksi ja luoneet hyvät puitteet maastopyöräilyyn. Parhaimmillaan urat ovat päivinä, jolloin lumen lämpötila pysyy pakkasella, sillä silloin pohja kestää varmasti.
Polkuajossa kehittyy hyvin tasapaino, sillä urat ovat yleensä kapeita ja pienikin lipsahdus pysäyttää vauhdin tehokkaasti. Mikäli tukea joutuu ottamaan jalalla, tulee tehtyä yleensä myös lumienkeleitä, sillä polun vieressä lumi voi upottaa jopa puoleen reiteen saakka.
Toisaalta talvella polkujen ajaminen voi olla paikka paikoin nopeampaa kuin kesällä. Juuret ja isommatkin kivet ovat peittyneet tasaisella lumikerroksella, joten vauhtia pystyy pitämään mukavasti. Erityisen nautittavia pätkiä ovat loivaan alamäkeen viettävät mutkikkaat polut, joissa pääsee paukuttamaan kunnolla, mutta välillä on hypättävä myös jarrulle, jotta fillari taittuu mutkaan.
Hyviä polkuja löytyy talvella jopa helpommin kuin kesällä, sillä lunta ja koiranulkoiluttajia on lähes joka paikassa. Käytännössä jokaiselta asutuksen läheiseltä metsäpalalta löytyy jotain ajettavaa. Pidempiä polkuosuuksia löytyy esimerkiksi Helsingin keskuspuistosta tai Vantaan Ylästöstä.
Kannattaa nauttia poluista nyt, sillä yhtä hyviä maastopyöräilymahdollisuuksia ei välttämättä tule kahteen kuukauteen.
JanneH
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti