SM-rogaining Sulkava (kisaraportti)

JanneS ja Juha (Jussi) Lehtonen voittivat Sulkavalla pidetyn SM-rogaining kilpailun n. 133km (3500-4000 nousumetriä) etenemisen jälkeen. Kilpailu oli tiukka ja lopputulos oli auki viimeisille tunneille saakka. Teimme varman suorituksen ilman suunnistusvirheitä ja pystyimme etenemään koko 24 tunnin ajan hyvää vauhtia. 

Lähtötunnelmissa

Valmistautuminen

Oma valmistautumiseni kisaan onnistui erittäin hyvin, heinäkuun alkupuolella tehty 6 päivän fastpacking vaellus Korsikalle valmisti hyvin pitkään koitokseen ja alkukeväästä juostu TransGranCanaria 126k antoi uskoa, että pystyn pitämään hyvää vauhtia yllä koko kisan. Suunnistus harjoitukset ovat ainoa osa-alue, joka on jäänyt tänä keväänä vähän vähemmälle. 

Jännitystä aiheutti eniten Mikan alkuviikosta turvonnut jalka, joka osoittautui rasitusmurtumaksi, ja tuosta seurannut uuden parin etsiminen. Onneksi Jussi kisaviikon tiistaina pienen miettimisen jälkeen suostui lähtemään mukaan. Tiesin meillä olevan jonkin verran vauhtieroa Jussin hyväksi, mutta edellisen parin viikon aikana hänen juoksemansa 400km+ ja reilu 10km+ nousua tasoittivat tuota eroa, joten lähdimme kisaan luottavaisina. Tavoitteena oli vain tehdä hyvä puhdas suoritus ja katsoa sitten maalissa mihin asti se riittää.

Kilpailu

Teimme yhdessä reittisuunnitelman, joka oli n. 118km kuljettua matkaa, mutta lisäsimme reittiin pari lisälenkkiä ja katsoimme loppuun parikin oikoa, mikäli näyttäisi että joudumme jättämään jotain välistä. Reittisuunnittelu oli tällä kertaa aika haastava, Partalansaari jakautuu pystysuunnassa kolmeen lohkoon saaren sisällä olevien kohtuullisen isojen järvien takia ja rasteja oli laitettu kartalle niin paljon, että jotain täytyisi jättää pois. Päädyimme lähteä kiertämään karttaa vastapäivään ja jättämään kartan ylemmän keskiosan pois.

 

Startista lähdimme kohti 4H rastia ja huomasimme melko nopeasti, että sinne ei alussa kovin moni muu lähtenyt ja saimme aika rauhassa tehdä omaa suoritusta. Metsä oli todella märkä ja katsoin kellosta, että 7 minuutin kohdalla sukat olivat jo läpimärät. En tiedä oliko tuo henkilökohtainen ennätys, mutta ei se siitä kauaksi voinut jäädä. Rastit tulivat hyvin vastaan ja leikimme jonkin aikaa kissa-hiiri leikkiä Dr. J and Dr J tiimin kanssa, välillä me olimme edellä ja sitten taas toisin päin, kunnes otimme paremman poistumisen pientä uraa pitkin rastilta 9E ja näimme pojat rantapusikossa kun juoksimme uraa pitkin ohitse, jonka jälkeen reittimme poikkesivat toisistaan.

Vauhdissa kurapolulla

Meillä oli täsmälleen sama aloitus Dr. J and Dr. J tiimin kanssa, kun taas Team Duro valitsi alussa etelän suuntaan koukkauksen, jonka jälkeen reittimme yhtyivät pidemmäksi aikaa. Nyt jälkikäteen, kun vertailen reittejä, sanoisin että Durolla oli selvästi parempi aloitus kuin meillä. Vaikka tuo koukkaus oli aika pitkä matkallisesti, suuri osa rastiväleistä oli tiesiirtymiä. Alla olevasta kuvasta näkee tilanteen muutaman tunnin jälkeen. 

 

Ensimmäiset pari tuntia

 

Jatkoimme 9E:ltä etelään kohti 9A:ta, joka olikin hieno rastipiste. Sen jälkeen reittimme erosi Duron reitistä siten, että haimme 10E:n, jonka he jättivät välistä. Vaikka tuo 10E ei ihan lähellä ollut, oli rastin haku aika nopea teitä pitkin ja perillä odotti paikallinen nähtävyys ”kivikirkko”, jonne oli hyvät opasteet. Tuo haku ehdottomasti kannatti. 

 

Matka jatkui hakemalla kaikki rastit 10H:lle, jonka jälkeen tulimme saman niemen toista laitaa etelään ja jatkoimme kohti kartan lounaiskulmassa olevaa niemenkärkeä. 

Reittivalinnat kartan länsipuolella

Alkuperäisessä reittisuunnitelmassa olimme jättäneet tuon optioksi, mutta olimme niin paljon alkuperäistä aikataulua edellä, että päätimme hakea kaikki rastit niemestä, joka osoittautuikin hyväksi päätökseksi. Vaikka siirtymä niemen eteläosiin oli aika pitkä, meni se nopeasti teitä pitkin. 

 

Pääsimme myös kokemaan ensimmäisen kahlauksen 4B:n jälkeen. Kilpailuohjeissa uinti oli kielletty, mutta karttaan oli merkitty useampia ylityspaikkoja, joiden syvyydeksi oli ilmoitettu maksimissaan 150cm. Me menimme yhteensä neljästä kahlauskohdasta, joista kaksi oli rintaan asti ja toiset kaksi vähän polven yläpuolelle. Ilmeisesti taktiikoita ylityksiin oli useampia - me otimme reput kantoon ja painelimme suoraan yli vaatteet päällä. Eipä tuo kastuminen haitannut kun koko päivän satoi enemmän tai vähemmän.

Välillä menimme melkein samoja jälkiä

Kartan eteläosissa meidän ja Duron reitit erosivatkin sitten aika paljon heidän hakiessa ensin 7B rastin, jonka jätimme väliin ja sitten he hakivat kierron 8H, 8G, 10C ja 6B ja palasivat sen jälkeen hakemaan rastit kartan etelälaidalta. Me jätimme 8H ja 6B kokonaan väliin ja haimme 10C – 8G myöhemmin. 

 

Reitit kartan eteläosissa

Jätimme alkuperäisen suunnitelman reitistä pois 7D ja 4G:n, mutta haimme 5D-3B-10D, jonka jälkeen palasimme vesipisteen kautta reitille ja haimme 7F:n pienellä kierrolla. Väli 5D-3B oli todella hidas ja meillä meni siihen 20 min. Koko 5D-3B-10D-vesipiste kiertoon meiltä meni melkein puolitoista tuntia. Durolla meni 20 min 5D-vesipiste väliin, joka olisikin ollut parempi reittivalinta tuossa kohtaa. Olisimme ehtineet tuolla yli tunnin säästöllä hakea 7H-9J kierron lopussa. Sen sijaan 7F:n haku oli hyvä tuossa kohtaa, eikä siihen mennyt kovin pitkää aikaa. 

 

Haimme Duron aiemmin hakemat 10C ja 8G idän kautta ja bonuksena vielä 5E, jonka jälkeen reitit taas yhtyivät joksikin aikaa. 

 

Kaakkoiskulma

Lopussa meillä oli sen verran enemmän aikaa käytössä kuin Durolla, että ehdimme tehdä piston 2G ja 9G, jonka jälkeen pääsimmekin sitten järjestäjien "haastatteluun" 4I:llä ja kuvattavaksi 10J:lle mennessä. Emme tuolloin tienneet, että Duro on tulossa kymmenen minuuttia perässä, kunnes vasta tulimme heitä vastaan 3H:lta poistuessa. Sen jälkeen ainoa tavoite olikin pitää Duro takana ja pää kääntyili varsinkin Jussilla vähän väliä katsomaan tuleeko takaa ketään viimeisillä suorilla. Arvelimme kyllä 10 minuutin keulan riittävän hyvin ja kyllähän se riittikin. Maalissa olimme noin ajassa n. 23h 35min - eli reilusti etuajassa. Optimi olisi n. 5-10 min ennen määräaikaa, mutta emme mitenkään olisi ehtineet hakea 7H, 9J, 6F tai 6I rasteja, ja kaikki muut lähirastit olimme jo hakeneet. 

Maaliintulo

Reittisuunnitelma oli kokonaisuudessaan hyvä – erityisen tyytyväinen olen siitä, että osasimme tehdä ensimmäiset muutokset jo 6 tunnin kohdalla, kun olimme edellä aikataulua. Alussa Duron aloitus oli parempi ja loppupuolella 3B-10D haku oli huono, mutta muilta osin en juurikaan keksi parannettavaa reittiin. Saimme 4 pistettä enemmän kuin Duro 7km lyhyemmällä reitillä, mutta toisaalta noihin kilometreihin ei kannata liikaa keskittyä. Lopulta ainoa mikä ratkaisee on kuinka kauan rastien hakuun kuluu, ja joskus kannattaa juosta pitkiäkin tiesiirtymiä jos jalka on iskussa ja suorempi vaihtoehto on hitaampi. 

Maaliintulo

Rastit löytyivät todella hyvin ja pummeja tuli yhteensä alle 5 minuuttia koko matkalla. Otimme todella tarkasti ja huolella hankalimmaksi oletetut rastit - Jussilla oli päävastuu suunnistamisesta, kun taas minulla oli päävastuu reitistä ja mitkä rastit haemme. Suurin osa rastipisteistä oli selkeitä, mutta muutamat jonkin verran haastavampia. Haastava tuota vaikeustasoa on verrata EM/MM kisoihin, mutta oma fiilis oli, että aika lähellä oltiin haastavuudessa – ehkä hieman helpompia nuo olivat, muttei mitenkään merkittävästi. EM/MM kisoissakin suurin osa rasteista on erittäin selkeitä (mäen päällä, polkujen risteys tms.), ja seassa on jokunen haastavampi, varsinkin jos sinne sattuu yöaikaan. 

Järjestelyt toimivat erittäin hyvin - toivottavasti sama tiimi järjestää kilpailuja jatkossakin. Rastipaikat oli hyvin valittuja - mukaan oli otettu paikallisia nähtävyyksiä ja samalla tuli nähtyä Partalansaaren parhaat paikat. Rasteja oli myös laitettu tasaisesti kartalle, eikä reittisuunnitelma ollut mitenkään itsestäänselvyys. 

Linkki reittiseurantaan täältä ja tulokset täältä.

Varusteet

Meillä oli mukana hyvin varavaatetta sääennusteen ennustaessa sadetta melkein koko kilpailun ajaksi. Mukana oli sadetakin lisäksi sadehousut, merinovillainen pitkähihainen, pipo, hanskat, buff ja ohut tuulitakki. Mitään noista en onneksi tarvinnut repusta, startissa päälle laitettu pitkähihainen urheilupaita ja pitkät trikoot riittivät hyvin. Pidän silti äärimmäisen tärkeänä pitää varavaatteita mukana ihan turvallisuustekijänä. Jos matkalla loppuu energia eikä pysty pitämään vauhtia ja samalla lämmöntuottoa yllä, tulee kylmä hyvin nopeasti. Ainoa, joka noista oli extraa normaaliin oli sadehousut, ja ne todennäköisesti jätän jatkossa pois. Repun paino oli startissa aika tasan 5kg, sisältäen litran vettä ja ehkä noin kilon verran syötävää.

Eväät

Menin jo tutuksi tulleella valikoimalla – söin kerran tunnissa, mukana oli 5 x ruisleipää, jotka otin 4 tunnin välein, ja muina eväinä oli 8 x suklaapatukkaa, 6 x Nosht vauhtikarkkia, 3 x 50g karkkipussia ja 4 x Tailwindiä. Maalissa jäljellä oli yksi karkkipussi ja yksi suklaapatukka. Energiat riittivät hyvin eikä mitään romahduksia tapahtunut. 

Jatkosuunnitelmat 

Seuraavaksi suuntana on Rogaining MM kilpailut 3 viikon päästä Tsekissä. Pariksi lähtee Duron riveissä kilpaillut Manu. Kilpailualueen alimman ja korkeimman kohdan erotus on hieman yli 900 metriä, joten odotuksissa on kunnolla nousumetrejä. 

Kuvat: Northern Adventure Team

JanneS